Aiheen kuvaus

  • Aikuisen seksuaalisuus 10 op

    Tekijä: Tommi Paalanen, Antti Ryynänen ja Tiina Vilponen 2013
    Päivitetty:
    Kiitokset: J.Tuomas Harviainen, Varpu, Löfman, Jussi Nissinen, Minna Rahikainen, Titta Rautaparta, Jonna Roos, Elina Tanskanen, Tuuli Teljomaa

    Tässä opintokokonaisuudessa käsitellään aikuisen seksuaalisuutta monista eri näkökulmista käsin. Aikuisuus on jo pelkkänä terminä hankalasti tavoitettava. Milloin aikuisuus alkaa ja milloin se päättyy? Mitä kaikkea aikuisuus tarkoittaa ja sisältää?

    Aikuisesta seksuaalisuudesta ei välttämättä voidakaan sanoa mitään muuta kuin että se on monimuotoista. Täysi-ikäiset ja täysivaltaiset yksilöt toteuttavat omaa seksuaalisuuttaan hyvin erilaisilla tavoilla. Joillekin seksi ja ihmissuhteet ovat elämän tukiranka, toisille välttämätön paha tai aivan merkityksetön asia. Joillakin seksuaalisuus kytkeytyy lasten hankintaan ja perheeseen, toisilla taas vilkkaaseen yöelämään ja vaihtuviin kumppaneihin. Aikuiset ovat homoja, heteroja, trans-ihmisiä, sadomasokisteja, siveitä, riettaita, perheellisiä, yksineläjiä, terveitä, sairaita, onnellisia ja onnettomia.

    Aikuisen seksuaalisuuden ulottuvuuksia ei voi ymmärtää ymmärtämättä yksilöllisyyttä. Jokainen yksilö on oman menneisyytensä, persoonallisuutensa, valintojensa ja halujensa kokonaisuus. Seksologia kuitenkin pyrkii selvittämään yleisimpiä rakenteita, joiden mukaisesti seksuaalisuus toimii ja ilmenee. Väestötasolla tarkastellen aikuisen seksuaalisuuden ilmenemismuodot näyttäytyvät ilmiöinä, trendeinä, asetelmina ja rakenteina, jotka kertovat enemmän kuin pelkkä yksilökohtainen tarkastelu.

    Tämän opintokokonaisuuden tarkoituksena on valottaa aikuisen seksuaalisuutta sekä yksilön näkökulmasta että seksologisen tutkimuksen avulla. Näkökulmien yhdistäminen tekee monimutkaisen aiheen ymmärtämisestä helpompaa ja mahdollistaa yksilöllisten seksuaalisuuden ilmenemismuotojen asettamisen konteksteihinsa.

    Oppimistavoitteet

    Tämän opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija

    • oppii aikuisen seksuaalisuuden olevan monimuotoista ja yksilöllistä;
    • tunnistaa seksuaalikulttuurien ja stereotyyppien merkityksen yksilön seksuaalisuudelle ja sukupuolisuudelle;
    • tuntee etiikan peruskäsitteet: oikeudet, vastuun ja suostumuksen;
    • osaa nimetä seksuaalista suuntautumista ja seksuaalisia mieltymyksiä koskevat peruskäsitteet;
    • tunnistaa halun ja ihmissuhteiden perusdynamiikan;
    • tunnistaa perheen ja lasten hankkimisen vaikutukset seksuaalisuuteen; sekä
    • tunnistaa elämänkaaren ja kriisien vaikutuksia seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin.

    Sisältö ja eteneminen

    Tämä opintokokonaisuus jakautuu seuraaviin osioihin:

    1. Aikuinen seksuaalisena toimijana
    2. Seksuaalioikeudet ja etiikka
    3. Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli ja halu
    4. Seksuaaliset mieltymykset ja seksuaalikäyttäytyminen
    5. Ihmissuhteet
    6. Seksuaalisuus lapsiperheessä
    7. Kirjallisuus ja linkit
    8. Seksuaalisuus muutoksissa ja kriiseissä

    Kunkin osion alla on alasivuja, joissa käsitellään aina yhtä osioon keskeisesti liittyvää teemaa. Osiot sisältävät tekstien lisäksi erillisiä artikkeleita, videoita, luentomateriaaleja sekä erilaisia pohdintatehtäviä. Oransseissa laatikoissa on linkkejä, joissa seksologian ammattilaiset vastaavat erilaisiin seksuaalisuutta tai ihmissuhteita koskeviin kysymyksiin. Ne on koottu Sexpo-säätiön verkkosivuilta. http://www.sexpo.fi/palvelut/nettineuvonta/ (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Opintojakson suorittaminen ja arviointi

    Aikuisen seksuaalisuus -opintokokonaisuus tai jokin sen osista suoritetaan valitsemalla opettajan kanssa yksi tai useampi oppimistehtävä ja tekemällä se hyväksytysti. Suorituksen laajuus voi olla välillä 2 - 10 op.

    Osion opintomateriaalit sisältävät myös pienempiä pohdinta- ja lukutehtäviä, joita on siroteltu eri aiheiden yhteyteen. Nämä tehtävät on tarkoitettu aihetta syventäviksi ja näkökulmia laajentaviksi harjoitustehtäviksi, eikä niille ole määritelty opintopistemäärää. Niitäkin voidaan käyttää suorituksen osana, mikäli opintoja ohjaava opettaja niin haluaa.

  • Aikuinen seksuaalisena toimijana

    Kuva: Shutterstock

    Kuva: Shutterstock.com

    Aikuisuus on ikävaihe, jonka katsotaan tavallisesti alkavan täysi-ikäisyydestä (18 vuotta) ja päättyvän vasta kuolemaan. Aikuisuus kokemuksena ei kuitenkaan ole yhtä selkeärajaisesti määriteltävä asia. Joillakin aikuisuus alkaa siitä, kun he joutuvat ottamaan vastuun itsestään jopa hyvin nuorina. Toiset puolestaan eivät aikuistu koskaan.

    Kaikki tietävät, mitä aikuinen tarkoittaa. Aikuinen on helppo määritellä osoittamalla sormella: "Hän on aikuinen, tuo on aikuinen." Aikuisuuden täsmällisempi määrittely on kuitenkin hyvin hankalaa, sillä aikuisuutta edustavat kaikki aikuiset - kukin omalla yksilöllisellä tavallaan. Aikuisuudelle onkin ikävaihetta keskeisempää sanan normatiivinen sisältö eli käsitys siitä, mitä aikuiselta odotetaan ja mitä kulttuurisia kriteereitä sille annetaan.

    Tähän tulee video: Mitä on aikuisuus? Mitä on aikuisen seksuaalisuus?
    Asiantuntijoina filosofi Tommi Paalanen ja toiminnanjohtaja Jussi Nissinen, Sexpo-säätiö

    Vinkki: Seksualistin päiväkirja -blogi
    Kirjoituksia seksuaalisuudesta ja seksuaalikulttuurista http://seksualisti.blogspot.fi/ (Linkki tarkistettu 3/2013)

  • Seksuaalioikeudet ja etiikka

    Kuva: Shutterstock

    Kuva: Shutterstock.com
     

    Aikuinen eettisenä toimijana

    Nyky-yhteiskunnassa seksuaalinen vapaus on laajempaa kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Yksilöllä on mahdollisuus toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan lukuisin eri tavoin riippumatta hänen sukupuolestaan, sosiaalisesta asemastaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan.

    Yksilöllisyydelle perustuva kulttuuri on irroittautunut yhtenäisen arvoperustan ja seksuaalinormiston vaatimuksista. Sen sijaan yksilöiden katsotaan olevan korostetusti itse vastuussa omasta toiminnastaan. Seksuaalista vapautta rajoittaa yhtäältä lainsäädäntö ja toisaalta yleiset eettiset rajoitukset, jotka nykyisin esitetään tavallisesti oikeuksien muodossa.

    Seksuaalisuutta koskeva lainsäädäntö nähdään nykyisin yhä tärkeämpänä tapana rajoittaa ihmisten seksuaalikäyttäytymistä. Tätä kehitystä kutsutaan seksuaalisuuden juridisoitumiseksi. Kun aiemmin seksuaalikäyttäytymistä pyrittiin säätelemään uskonnollisilla säännöillä sekä yhteisön sosiaalisella paineella, nyt lainsäädäntö on ottanut samanlaisen roolin - tosin sillä erotuksella, että lainsäädäntötyössä pyritään eettisesti perusteltuihin ja oikeudenmukaisiin rajoituksiin, uskonnolliset rajoitukset ovat ennemmin historiallisia tai ideologisia.

    Seksuaalipoliittista retoriikkaa

    Seksuaalikäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan myös erilaisilla kuulijan järkeen tai omatuntoon vaikuttavilla keskustelukeinoilla. Tavallisia esimerkkejä tästä on kunnollisuuteen tai terveyteen vetoaminen sekä häpeän tuottaminen paheksumalla. Esimerkiksi terveys-käsitettä käytetään seksuaalisuuskeskustelussa paljon laajemmassa merkityksessä kuin varsinainen terveyden edistäminen edellyttäisi.

    Muun muassa ihmissuhdekäsityksiin voidaan yrittää vaikuttaa määrittelemällä jokin tietty suhdemalli "terveeksi" tai "normaliksi" ja leimaamalla samalla muunlaiset suhteet jollakin tavalla epäterveiksi tai epänormaaleiksi. Usein tällaista toimintatapaa käytetään perinteisten avioliitto- tai parisuhdeihanteiden markkinoimiseen. Samalla tavalla käsite "normaali seksuaalisuus" on koko ajan seksuaalipoliittisen keskustelun ja jopa kiistelyn kohteena. Lisää aiheesta löydät kohdasta Seksuaaliset mieltymykset.

    • Seksuaalisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä löydät enemmän tietoa osiosta Turvallista seksiä.
  • Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli ja halu

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock.com

    Tämä osio käsittelee seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen merkitystä aikuisen seksuaalisuuden näkökulmasta. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden peruskäsitteet ja laajemman katsauksen aiheeseen löydät osiosta Moninaisuus: seksuaalisuus,sukupuoli ja kulttuuri.

    Vaikka yhteiskunnassamme mielletään usein olevan vain kaksi sukupuolta – mies ja nainen – on jokainen ihminen sukupuoleltaan yksilöllinen, eikä sukupuolta aina voi määrittää näin mustavalkoisesti. Jokainen määrittelee sukupuoli-identiteettinsä itse; henkilö voi kokea olevansa mies, nainen, jotakin näiden väliltä tai jotakin kaksijakoisen ajattelun ulkopuolelta.

    Jokainen on myös seksuaalisuutensa suhteen yksilöllinen. Seksuaalinen suuntautuminen on kokemuksellinen asia, joka voi elämän varrella myös muuttua. Ihmiset ovat harvoin täysin hetero- tai homoseksuaaleja, vaan enemmän tai vähemmän niiden välimaastossa. Dikotomioiden sijaan sukupuolta ja seksuaalisuutta on käytännöllisempää tarkastella jatkumoina tai avoimina määritelminä, joissa jokaisella on yksilöllinen liikkumatilansa.

    Tähän tulee video: Homomiesten seksuaalikulttuurit- asiantuntijana Jussi Nissinen

  • Seksuaaliset mieltymykset ja seksuaalikäyttäytyminen

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock.com

    Erilaisia ihmisiä

    Seksuaalikäyttäytymiseen kuuluvat muun muassa

    • seksitavat kuten seksiasennot, seksuaaliset skriptit, roolileikit, rituaalit
    • saatavilla olevat seksivälineet, seksioppaat ja -vinkit, erotiikka ja pornografia
    • seksin harrastamisen mahdollisuudet ja puitteet kuten yöelämä, tapaamispaikat, kruisailu, puistoseksi
    • seksuaalisen itseilmaisun mahdollisuudet kuten pukeutuminen, omasta seksuaalisuudesta kertominen, eroottinen esiintyminen, amatööriporno, strippaus, burleski
    • kaupallisen seksin muodot kuten seksin myyminen ja ostaminen, eroottiset esitykset, puhelinseksi, pornografia, sm-studiot
    • medioiden hyödyntäminen kuten amatöörikuvien ja -videoiden jakaminen verkossa, nettiseksi, eroottinen media, verkkoyhteisöt
    • yhteisölliset toimintatavat kuten seksiklubit, swinger-kulttuuri, sm-klubit, yhdistystoiminta, erotiikkatapahtumat

    Yksilöiden seksuaalisten mieltymysten ja käyttäytymisen kirjo on valtava. Seksuaalisen toiminnan reuna-alueet ovat laajat ja sumeat. Joidenkin seksuaalisuudelle on keskeistä sellainen toiminta, jota toinen ei edes tunnista seksuaaliseksi. Tästä syystä joskus puhutaankin "seksuaalisuuksista" pelkän yksikössä olevan seksuaalisuuden sijaan.

    Kaikkia seksuaalisen käyttäytymisen muotoja kuitenkin yhdistää kiihottumisen ja nautinnon ilmiöt. Ilman niiden luomaa kontekstia ei voida sanoa toiminnan olevan seksuaalista.

    Seksuaaliset mieltymykset

    Seksuaaliset mieltymykset tarkoittavat jotakin sellaista, joka saa meidät kiihottumaan. Mieltymyksiä voi verrata ruokaan: monet ruokalajit vievät nälän, mutta mieliruoka saa oikein veden kielelle.

    Mieltymykset eroavat käyttäytymisestä siten, että mieltymykset voivat ilmetä myös fantasioissa ja spontaaneissa kiihottumistilanteissa, seksuaalikäyttäytyminen tarkoittaa niitä tekoja, joita tosiasiassa teemme. Näin ollen yksilön seksuaaliset mieltymykset ja käyttäytyminen eivät välttämättä aina mene yksiin, vaan voivat erota toisistaan radikaalistikin.

    Poikkeuksena ruokavertauksesta seksuaaliset mieltymykset vaihtelevat intensiteetiltään suuresti. Joillekin oman mieltymyksen toteuttaminen on vain bonusta muun seksuaalisen toiminnan joukossa, toisille se on kaikki kaikessa, eikä esimerkiksi orgasmia voida saavuttaa ilman, että mieltymys tulee tyydytettyä.

    Eksklusiiviselle eli poissulkevalle fetisistille, esimerkiksi korkokengistä pitävälle henkilölle, mieltymyksen kohteen (kenkien) pitää olla osa seksiaktia, jotta hän voisi kiihottua kunnolla ja laueta.

    Seksuaalisuus on muuttuvaa

    Ihmiselämä on täynnä erilaisia muutoksia. Oma keho muuttuu, elämäntilanne, sosiaalinen piiri ja ympäröivä maailma muuttuvat. Esimerkiksi lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut valtavasti muutoksia seksuaalikulttuuriimme, joista yksi merkittävimmistä on ollut ehkäisypillerien yleistyminen 60-luvulla. http://www.terveysinfo.fi/uutiset/artikkeli_lue/1069 Linkki tarkistettu 3/2013)

    Yksilön seksuaalisuus voi muuttua paljonkin elämänkaaren aikana. Suuria muutoksia tuovat tullessaan ikääntyminen, ihmissuhteiden solmiminen ja lasten hankkiminen. Lisäksi ystäväpiirin vaihtuminen, muuttaminen toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan sekä työssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat seksuaalielämään ja -käyttäytymiseen. Myös seksuaalisissa mieltymyksissä voi tapahtua vaihtelua omien halujen tai elämäntilanteen muututtua. Joskus myös uusi kumppani voi muuttaa seksuaalisuuttamme merkittävällä tavalla.

  • Ihmissuhteet

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock.com

    Ihmissuhteiden moninaisuus

    Seksisuhde, avoliitto, parisuhde, avioliitto, seurustelu, tapailu, deittailu... Intiimien ihmissuhteiden kirjo on suuri, sillä jokainen ihmissuhde saa oman muotonsa suhteen osapuolten toiveiden, kulttuuristen normien ja sosiaalisen verkoston muovaamana.

    Suomalaisessa ihmissuhdekulttuurissa valtavirtana on romanttinen parisuhde, jossa edellytetään sitoutumista ja uskollisuutta. Suhteeseen voi liittyä yhdessä asuminen ja/tai lapsien hankkiminen, mutta ei välttämättä avioituminen. Tilastotiedon valossa avioitumisen suosio on vähentynyt avoliittojen tieltä 70-luvulta alkaen. http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_004.html?s=0 (Linkki tarkistettu 3/2013). 2000-luvulla avioliittojen määrä on kääntynyt taas nousuun. Suomalaiset parisuhteet ovat keskimäärin alle 10 vuoden mittaisia ja useimmilla ihmisillä on elämänsä aikana useampia suhteita. Eroaminen ja uuden kumppanin etsiminen ovat siis keskeinen osa parisuhdekulttuuriamme.

    Uusia trendejä

    Merkittävänä 2000-luvun ihmissuhdetrendinä voidaan pitää nk. uusromantiikkaa, jota Osmo Kontula kuvailee sitoutumisen ja rakkauden merkityksen nousuna. Vahvan avio- ja perheinstituution heikennyttyä ihmissuhteen pysyvyyttä ja merkitystä etsitään rakenteiden sijaan suhteen osapuolten välisestä sitoutumisesta ja tunnesiteestä. Tämä on johtanut mm. uskollisuuden vaatimuksen merkityksen kasvuun. Suomalaiset ovatkin eurooppalaisessa vertailussa tiukimpia uskollisuuskäsityksissään. (Kontula 2008.)

    2000-luvulla ovat yleistyneet myös kevyet ihmissuhteet, joissa romanttinen tai intiimi suhde solmitaan ilman sitoutumista perinteisen parisuhteen koko pakettiin. Tällaisissa suhteissa ei pyritä sovittamaan omaa elämää kokonaan yhteen kumppanin kanssa, vaan esimerkiksi tapaillaan säännöllisesti, mutta pidetään kiinni omista elämänrytmeistä. (Kts. Vaaranen 2007.) Lisäksi ihmissuhteiden moninaisuus, avoimet suhteet, monisuhteet ja yksilölliset ihmissuhdevalinnat ovat nousseet jälleen esiin haastamaan perinteisiä ihmissuhdemalleja.

    Suomalaisia ihmissuhdekäsityksiä on haastettu viime aikoina erityisesti keskustelulla samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitto-oikeudesta sekä monikulttuurisuudesta, jossa keskusteluun ovat nousseet erityisesti suurperhemalli ja moniavioisuus. Ihmissuhteisiin liittyvistä arvoista ja säännöistä käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa kuitenkin unohtuu helposti, että nk. perinteinen suomalainen parisuhde tai avioliitto on sekin yhden kulttuurin ja uskonnollisen tradition tuote - ei mallina sen oikeampi tai parempi kuin mikään muukaan.

  • Seksuaalisuus lapsiperheessä

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock.com

    Mikä perhe?

    Kun puhutaan perheestä, suomalaiselle tulee luultavasti ensimmäisenä mieleen kulttuurillemme tyypillinen ydinperhe, johon kuuluu isä, äiti ja kaksi lasta. Perhe on kuitenkin paljon monipuolisempi ja -mutkaisempi käsite. Joissakin kulttuureissa perheeseen kuuluu koko lähisuku, oma heimo tai oman talon väki riippumatta verisukulaisuudesta. Suomalaisessa kulttuurissakin tunnettiin vielä muutama vuosikymmen sitten perhemalli, jossa isovanhemmat kuuluvat perheeseen ja asuvat samassa taloudessa avioparin kanssa.

    Biologisten lasten hankkiminen ei ole välttämättä ehto perheen muodostumiselle, vaikka usein niin ajatellaankin. Perheessä voi olla adoptiolapsia tai sitten perhe voi koostua joukosta aikuisia, jotka asuvat yhdessä tai ovat tiiviisti toistensa kanssa tekemisissä. Nykyaikaista perhekäsitystä ovat laajentaneet myös yksihuoltajuus sekä sateenkaariperheet eli homoseksuaalien perustamat perheet.

    Suomalaisten perheiden erityispiirteitä ovat tarkkarajaisuus, yksityisyys ja itsenäisyys. Kulttuurillemme tyypillisimmässä ydinperhemallissa ajatellaan perheen asioiden olevan vain ja ainoastaan perheen sisäisiä. Monissa muissa kulttuureissa suvun ja muiden läheisten rooli voi olla paljon keskeisempi perheen arjessa ja perheen asioista päätettäessä. Tyypillinen suomalainen voisi kokea sellaisen tungettelevaksi tai perheen asioihin puuttumisena, mikä voi johtaa turhiin konflikteihin. Suomalaisen mallin kääntöpuolena on puolestaan koteloituminen ja yksin pärjäämisen taakka, joka voi johtaa perheen sisäisten ongelmien kärjistymiseen ja umpikujaan ajautumiseen, kun tukea ja apua ei ole saatavilla tai sitä ei oteta vastaan.

    Lasten hankkiminen tuottaa aina haasteita kumppanien väliselle vuorovaikutukselle, arjen pyörittämiselle sekä seksielämälle. Lapsen tulo perheeseen tuottaa uuden tilanteen, jossa vanhemmat joutuvat jakamaan huomiotaan ja aikaansa uudelle tulokkaalle sekä järjestelemään uudelleen henkilökohtaisen arkensa ja ajankäyttönsä. Joskus tämä tilanne voi johtaa ongelmiin ihmissuhteessa tai seksielämässä.

    • Tilastotietoa perheistä http://www.stat.fi/til/perh/2011/02/index.html (Linkki tarkistettu 3/2013)
    • Sateenkaariperheet (SETA) http://www.seta.fi/perheprojekti/ammattilaiset/perheiden_moninaisuus.html (Linkki tarkistettu 3/2013)
    • Lisää tietoa lasten seksuaalisuudesta löydät osiosta Lasten seksuaaliterveys
    • Lisää tietoa lapsettomuudesta löydät Felicitas-klinikan http://www.felicitas.fi/sites/felicitas/suomi/tietopankki/tietopankki.aspx?kansio=Kysymyksi-auml-%20lapsettomuudesta (Linkki tarkistettu 3/2013) ja Lääkärikeskus Aavan sivuilta http://www.laakarikeskusaava.fi/node/5114 (Linkki tarkistettu 3/2013)
  • Kirjallisuus ja linkit

    Airikka, Sauli (toim.) 2003. Parisuhteen roolikartta - käyttäjän opas. Suomen kuntaliitto.

    Barash, David & Lipton, Judith 2001. The Myth of Monogamy: Fidelity and Infidelity in Animals and People. W.H.Freeman.

    Buss, David M. 2006. Halun evoluutio. Sitruuna kustannus.

    Broden, Margareta 2008. Raskausajan mahdollisuudet - kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Threapeia-säätiö.

    Brusila, Pirkko (toim.) 2008. Seksuaalisuus eri kulttuureissa. Duodecim.

    De Camp, Walter 2011. Fetissikirja. Like.

    De Camp, Walter 2011. Hekumallinen Berliini. Like.

    Chivers, Meredith L. et al. 2004. A Sex Difference in the Specificity of Sexual Arousal. Psychological Science, vol.15, no. 11.  http://www.canyons.edu/faculty/labriem/psych230/sexdifferencesinspecificitysexualarousal.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)  ja samasta artikkelista lyhyempi kooste http://www.feinberg.northwestern.edu/news/2003/2003G-June/sexuality.html (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Christina, Eva 2011. The Book of Kink - Sex Beyond the Missionary. Perigree Trade.

    Easton, Dossie & Hardy, Janet W. 2009. The Ethical Slut – A Practical Guide to Polyamory, Open Relationships & Other Adventures (2nd ed.). Celestial Arts, Ten Speed Press.

    Friday, Nancy 2009. Beyond my control: Forbidden fantasies in an uncensored age. Sourcebooks.

    Forssell, Jarno 2007. Avioliiton rattaat pyörähtävät kolme tärkeää kierrosta. Tiede 6/2007. http://www.tiede.fi/artikkeli/716/avioliiton_rattaat_pyorahtavat_kolme_tarkeaa_kierr (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Hattunen, Leena 2007. Haluttaako? Seksuaalisen halun ääriviivoja. Kirjapaja.

    Heusala, Kari 2011. Naisen orgasmi. Like.

    Heusala, Kari 2010. Naisen seksuaalisuus. Like.

    Heusala, Kari 2003. Miehen seksuaalisuus. Like.

    Hurmelinna, Suvi & Ström, Stan 2012. Kipukynnys. Into kustannus.

    Huuska, Maarit & Paalanen, Tommi et al. 2010. Esitys ICD-luokituksen muuttamiseksi. http://seta.fi/uutiset.php?aid=17493 (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Häkkinen, Perttu 2011. Uskollisesti sinun - ja sinun ja sinun. Helsingin sanomat 26.5.2011. http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/1135266442328/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
     (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Höykinpuro, Taru 2006. Kivun kauneus. Like.

    Kipnis, Laura. 2003. Against Love: a polemic. Vintage Books.

    Kontula, Anna 2009. Tästä äiti varoitti. Like. (pdf) http://annakontula.fi/wp-content/uploads/2012/07/tastaaitivaroitti.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Kontula, Anna 2008. Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa. Like. (pdf) http://annakontula.fi/wp-content/uploads/2012/08/Punainen-eksodus.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Kontula, Anna 2007. Seksuaalisuus seksityössä. Yhteiskuntapolitiikka 72, 5/2007. (pdf) http://annakontula.fi/wp-content/uploads/2011/07/075kontula.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Kontula, Osmo & Sandberg, Tarja 2012. Halut jäissä? Väestöliitto.

    Kontula, Osmo 2012, Mielen seksuaalisuus. Väestöliitto.

    Kontula, Osmo 2008. Halu & intohimo: tietoa suomalaisesta seksistä. Otava.

    Kontula, Osmo 2007. Suomalaisten seksuaalikulttuuri. Teoksessa Seksuaalisuus, toim. Dan Apter, Leena Väisälä & Kari Kaimola. Duodecim.

    Kontula, Osmo & Koskela, Kaj 1991. Mustasukkaisuus ja terveys. Sosiaali- ja terveyshallitus.
    Raportteja 14/1991.

    Kopteff, Anna (toim.) 2007. Seksin maantiede. Seksuaalioikeudet meillä ja muualla - kirjoituskilpailun parhaimmisto. Väestöliitto. (pdf) http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/
    485e2093a0f9433c9560f49250ecfff2/1362142943/application/pdf/313034/Seksinmaantiede.pdf
    (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Koskimies, Aarne 2004: Hedelmällinen rakkaus – toiveena lapsi. Tammi.

    Koskisuu, Jari & Kulola, Tarja 2006. Yhdessä yksin? Mielenterveysongelma parisuhteessa ja perheessä. Edita.

    Liski, Taru 2011. Kinkybileet – ketä kiinnostaa? (pro gradu). Humak. (pdf) http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28793/Liski_Taru.pdf?sequence=1 (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Makkonen, Mikko 1999. Mies ja haluton nainen. Art House.

    Moser, Charles & Kleinplatz, Peggy J. 2005. DSM-IV-TR and the Paraphilias: An Argument for Removal. Journal of Psychology &Human Sexuality. Haworth Press.

    Nevalainen, Vesa 2009. Yksinäisyys. Edita.

    Ortmann, David M. & Sprott, Richard 2012.  Sexual Outsiders. Understanding BDSM Sexualities and Communities. Rowman & Littlefield.

    Paalanen, Tommi 2012. Lapsiporno on haaste lainsäädännölle. Tieteessä tapahtuu 2/2012. (pdf) http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/5028 (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Paalanen, Tommi 2011. Tuhatpäinen käärme – Internet on pornon runsaudensarvi. Kulttuurivihkot 3/2011. (pdf) http://kulttuurivihkot.fi/pdf/kv0311.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Paalanen, Tommi 2011. Etiikka seksuaalineuvonnassa. Teoksessa Seksuaalineuvonnan tueksi, toim. Ritamo & Ryttyläinen-Korhonen & Saarinen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (pdf) http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/638fa3f5-4df4-4dc8-86e9-37e0d9db7a9c#page=22 (Linkki 3/2013)

    Paalanen, Tommi 2011. Uskonto ja seksuaalisuus – kivulias yhdistelmä. Uskomaton 1/2011. (pdf) http://helsinki.vapaa-ajattelijat.fi/uskomatonlehti/uskomatonlehti.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Paalanen, Tommi 2010. Seksuaalioikeuksia poljetaan Suomessakin. Helsingin sanomat, Vieraskynä 29.6.2010. (pdf) http://www.sexpo.fi/assets/Seksuaalioikeuksia-poljetaan-Suomessakin.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Paalanen, Tommi 2010. Esineellistäminen ja pornografia – pieni filosofinen tutkielma. Niin & näin, no.65. (verkkolehti) http://www.widerscreen.fi/2009-2/esineellistaminen-ja-pornografia/ (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Paalanen, Tommi 2009. Seksuaalietiikan perustana on yksilönvapaus. Helsingin sanomat, Vieraskynä 26.6.2009. (pdf) http://www.sexpo.fi/assets/Seksuaalietiikan-perustana-on-yksil%C3%B6nvapaus.pdf (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Pettersson, Maria 2010. Tahdon naida monta. Ylioppilaslehti 3.9.2010. http://ylioppilaslehti.fi/2010/09/tahdon-naida-monta/ (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Pohtinen, Johanna 2012. Kinky seksuaalisuus ja arki (pro gradu). Turun yliopisto. (pdf) http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/76818/kk2726.pdf?sequence=1 (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Primoratz, Igor 1999. Ethics and Sex. Routledge.

    Reinholm, Minna 1999. Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus? - Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa. Väestöliitto.

    Ritamo, Maija & Ryttyläinen-Korhonen, Katri & Saarinen, Saana 2011. Seksuaalineuvonnan tueksi. Osa I ja II. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL-raportti 27/2011. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/638fa3f5-4df4-4dc8-86e9-37e0d9db7a9c (Linkki tarkistettu 02/2013)

    Ryan, Christopher & Jethá, Cacilda 2011. Paritellen. Seksuaalikäyttäytymisen kehityshistoria. Docendo Finland.

    Tammisalo, Osmo 2005. Rakkauden evoluutio. Terra Cognita.

    Thorbek, Susanne & Pattanaik, Bandana (toim.) 2003. Prostituutio. Like.

    Tuovinen, Liisa et al. 2011. Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Gaudeamus.

    Salzer, Linda P. 1994. Lapsettomuus kriisinä.

    Schnarch, David 2009. Intimacy and Desire. Beaufort Books.

    Suomela, Anu 2009. Seksi - Kaikki mitä tulee tietää. Ajatus kirjat.

    Uyterlinde, Judith 2006. Rakkaustesti. Like.

    Vaaranen, Heli 2007. Parisuhdepalapeli: nuorten aikuisten parisuhteet. Kirjapaja.

    Vilkka, Hanna 2010. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen. PS-kustannus.

    WAS 1999. Seksuaalioikeuksien julistus. Käännös Tommi Paalanen. World Association for Sexual Health. Williams, Linda (toim.) 2004. Porn Studies. Duke University Press. http://www.sexpo.fi/seksuaalisuus/seksuaalioikeudet/seksuaalioikeuksien-julistus/ (Linkki tarkistettu 3/2013)

    Åsvik, Annabella & Åsvik, Annika 2004. Miesten paratiisi. Johnny Kniga.

  • Seksuaalisuus ja parisuhde muutoksissa ja kriiseissä

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock.com


    Me kasvamme, koemme, elämme, muutumme ja kohtaamme niin positiivisia kuin negatiivisiakin haasteita elämämme aikana. Näissä kaikissa muutoksissa myös seksuaalisuutemme saattaa muuttua. Kehomme muuttuu ja keholliset muutokset saattavat aiheuttaa muutoksia myös seksuaalisuudessa esimerkiksi halukkuudessa ja kyvyssä toteuttaa itseämme seksuaalisesti.  Vaikka seksuaalisuus on läsnä meissä koko elämämme ajan, sen muoto ja kohteet saattavat vaihdella. Elämän kriisit, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, ovat haasteita seksuaalisuudelle. Miten voin harrastaa kumppanini kanssa seksiä lapsen nukkuessa samassa sängyssä, entä ollessani raskaana;  minkälaista seksi voi olla vauva vatsassa? Entä kun limakalvot kuivuvat iän myötä ja erektio heikkenee? Halukin vaihtelee elämän tuulissa, mitä tehdä kun ei haluta? Entä mitä puolison uskottomuus tekee parisuhteelle ja seksielämälle?

  • Aihe 9