Aiheen kuvaus

  • Avoin ja autenttinen verkko-oppiminen

    Tekijät: Taina Anttonen, Irja Leppisaari ja Anne Vuori 2013
    Muokattu: 2016

    Avoin ja autenttinen verkko-oppiminen -osioon on koottu tietoa ja kokemuksia siitä, kuinka rakennetaan autenttinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö verkkoon. Työtilassa esitellään eri pedagogisia menetelmiä, joista verkkokurssin tekijä voi poimia omimmilta tuntuvat ratkaisut sovellettavaksi omaan käyttöön. 

    Aineistoa voi siis hyödyntää verkko-oppimiskokonaisuuksien rakentamisessa, pedagogisten ratkaisujen suunnittelun tukena. Aineisto tukee teemojen itsenäistä perehtymistä ja opiskelua samoin kuin niiden vertaisoppimista yhdessä kollegojen kanssa erilaissa täydennyskoulutuksen toteutuksissa. Esimerkiksi opettajakoulutuksessa voi myös hyödyntää materiaalipaketteja kurssisisältöinä.  

    Sisältö

    1. Autenttinen oppiminen -osiossa tarkastellaan autenttisen oppimisen elementtejä sovellettuna verkko-oppimisratkaisuissa.
    2. Case-oppiminen ja ongelmaperustainen oppiminen. Tässä osiossa esitellään case-oppimista (CBL, Case Based Learning) ja luodaan katsaus myös ongelmaperustaiseen (PBL, Problem Based Learning) oppimiseen.
    3. Arkioppiminen on nostettu omaksi teemakseen sen arvostuksen lisäämiseksi ja sen hyödyntämiseksi myös tavoitteellisessa opiskelussa.
    4. Osaamistavoitteiden määritteleminen -osiossa osaamistavoitteita kuvataan opiskelijan tavoitettuna oppimistuloksena. Avoimissa oppimisympäristöissä opiskeltaessa kurssien osaamistavoitteiden tunteminen on tärkeää eri rooleissa opiskeleville, sekä tutkinto-opiskelijoille että kansalaisille. Samoin niiden kautta työelämä tietää työntekijän osaamisen.
    5. Yhteisöllinen oppiminen ja sen arviointi verkossa. Osio sisältää näkökulmia verkkokeskustelun ja ryhmätyöskentelyn arvioinnin kysymyksiin, ottaen huomioon myös vertaisarvioinnin mahdollisuudet virtuaalisessa oppimisyhteisössä. Vertaisoppimisen merkitys tulee oppimisen muotona kasvamaan kun esimerkiksi työmenetelmät teknologisten innovaatioiden myötä muuttuvat.
    6. Kurssiportfoliolla oppimisen prosessi esiin
      Osio sisältää tietoa ja näkökulmia kurssiportfolion yksilölliseen ja erityisesti yhteisölliseen käyttöön.
  • Autenttinen oppiminen

  • Case-oppiminen

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock

    Tässä osiossa esitellään case-oppimista (CBL, Case Based Learning) ja luodaan katsaus myös ongelmaperustaiseen (PBL, Problem Based Learning) oppimiseen. Osiossa esitellään pedagogisia ratkaisuja, malleja ja käytännön esimerkkejä casejen ja ongelmaperustaisen oppimisen käytöstä verkko-opetuksessa

    Case-oppimista (CBL) käsittelevissä aineistoissa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: Mitä on case-oppiminen? Miksi case-oppimista? Miten case-oppimista? Kiinnostuksen kohteena on pohtia miten caset tukevat oppimista, mitä hyötyä casejen käytöstä on ja millaisia ovat hyvä caset.

    Case-oppimisen voidaan määritellä olevan oppimista ammattilaisten / asiantuntijoiden kertyneistä kokemuksista, jo toteutuneista ratkaisuista, käytännöistä ja ongelmanratkaisusta  (Herrington & Herrington 2006; Bennett, Harper & Hedberg 2002; Xiao, Carroll & Rosson 2007).

    Monipuolinen casejen hyödyntäminen on yksi keino varmistaa autenttisuutta ja työelämäläheisyyttä verkko-opetuksessa, sen aineistoissa ja koulutuksen toteutustavoissa. Caset edustavat kompleksisia  autenttisia ongelmia, joihin ei  useinkaan ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Tämä haastaa oppijaa ajattelemaan ammattilaisen tavoin. Analysoimalla caseja yhdessä opitaan ammattilaisten kertyneistä kokemuksista ja kehitetään monitahoisten ja -mutkaisten todellisen elämän tilanteiden ymmärtämistä (Bennett et al., 2002)

  • Arkioppiminen eli informaalinen oppiminen

    Tekijä: Pekka Ihanainen
    Alunperin julkaistu: osana SOME-kurssia, YLEn Opettaja.tv:ssä 2009 ja
    virtuaaliamk.net -sivuilla 2012.
    Muokattu: Taina Anttonen 2012
     

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock

    Tavoite

    Osaat ja ymmärrät
    - arkioppimisen (informaali oppiminen) perusteet ja keskeisimmät käsitteet

    - havainnoida arjessa oppimista


    Sisältö

    - arkioppimisen perusteet ja keskeisimmät käsitteet
    - arkioppimisen ympäristö
    - formaalin (muodollisen) ja arkioppimisen eroavaisuudet
      

    Opiskelumateriaali

  • Osaamistavoitteiden määritteleminen

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock

    Arvioinnin opintojaksolla tulee aina pohjautua asetettuihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet (learning outcomes) tarkoittavat opintojakson, opintokokonaisuuden tai tutkinnon tavoitteiden kuvaamista opiskelijan tavoiteltuna oppimistuloksena. Ne kuvaavat mitä opiskelijan tulisi osata opintojakson / kurssin suoritettuaan.

    Kun oppimistavoitteet ovat selkeät, opiskelija – ja kuka tahansa kansalainen, joka on mahdollisesti tuleva ammattikorkeakouluopiskelija - tietää osaamistavoitteista, mitä hän tulee osaamaan. Esimerkiksi opiskeltuaan sisältöjä avoimessa ammattikorkeakoulussa kansalainen voi myös AHOT-menettelyllä hakea hyväksilukua aikanaan osaksi tutkintoaan.

    Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, joka mahdollistaa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa. Samalla tavoin se helpottaa toisessa oppilaitoksessa suoritetun koulutuksen opintoihin kytkemistä

    Hyvin määritellyt osaamistavoitteet antavat opiskelijoille lähtökohdan myös itsearviointiin ja vertaisarviointiin ja opettajalle/ohjaajalle/kouluttajalle tukea yhteisöllistä oppimista tukevien arviointikriteerien laatimiseen.

    Osaamiset on kuvattu erityisesti siksi, että työelämä tietää työntekijän osaamisen. On huomioitava, että työvoima liikkuu ja vertailtavuuden tulee olla helppoa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

    Osaamistavoitteiden, oppimissisältöjen, oppimismenetelmien ja
    -tehtävien sekä arviointimenetelmien ja käytäntöjen tulee muodostaa linjakas kokonaisuus.

  • Yhteisöllinen oppiminen ja sen arviointi verkossa

    Kuva: Shutterstock.com

    Kuva: Shutterstock

    Tässä osiossa luodaan aluksi katsaus yhteisölliseen oppimiseen verkossa vertaisoppimisena. Pääteemana osiossa on yhteisöllisen oppimisen arvioinnin näkökulma. Yhteisöllisen oppimisen arviointia tarkastellaan erityisesti vertaisarvioinnin ja ryhmäarvioinnin ja prosessiarvioinnin näkökulmista. Verkkokeskustelun tavoitteiden asettamista ja keskustelun arviointia avataan yhtenä yhteisöllisen oppimisen käytännön esimerkkinä.

  • Kurssiportfoliolla oppimisen prosessi esiin

    Portfolio on dokumentti osaamisesta. Sitä kootaan esimerkiksi yhden kurssin aikana tai laajemmin koko opiskelun ajan – tai jopa lapsuudesta vanhuuteen mukana kulkevana ja päivittyvänä portfoliona. Portfolio toimii ammatillisen kasvun ja identiteettityön välineenä.

    Portfolio tukee oppijakeskeistä, reflektiivistä, autenttista ja kontekstisidonnaista oppimista. Se tukee oppijaa yhdistelemään keskeisiä käsitteitä ja sisältöjä ja luomaan kokonaiskuvaa opittavasta asiasta. Portfolio-työskentely ja siihen olennaisesti liittyvä reflektio voidaan toteuttaa myös yhteisöllisenä prosessina.

    Kurssiportfoliolla tässä yhteydessä tarkoitetaan tiettyyn kurssiin/opintojaksoon liittyvää henkilökohtaista ja/tai yhteisöllistä portfoliota /pohdintatyökalua, jossa dokumentoidaan ja reflektoidaan omaa ja/tai ryhmän osaamista.  Portfolioon kootaan oppimistehtävät (sekä mahdollinen muu sovittu aineisto) siten, että  reflektiivinen prosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin tuotosten kokoelma. Portfolio onkin luonteeltaan sekä prosessi että tuotos.


    Tavoitteena oleva osaaminen osoitetaan oppimisportfoliolla.

    Opettajan tulee – mielellään yhdessä opiskelijoiden kanssa  -  määritellä kurssin alussa portfolion tavoitteet  ja muoto / rakenne. Portfolio-työskentely voi edistää luovuutta, yhteistä innovointia ja tiedonrakentelua sekä ongelmanratkaisua oppimisprosessissa. Portfolio toimii myös ohjauksen ja arvioinnin työkaluna. Toiset opiskelijat, opettajat ja alan asiantuntijat voivat kommentoida yksilön / ryhmän tuotoksia.

    Portfolio-työskentelyn ensisijaisena tavoitteena on tuoda arvioinnin kohteeksi koko opiskeluprosessi, ei vain sen lopputulos. Portfolion rakentaminen kurssin aikana on jatkuva prosessi – niin kuin oppiminenkin on.  Portfolion ytimen muodostaa oman osaamisen ja ajattelun reflektointi portfolion ja siihen kytkeytyvien oppimistehtävien avulla. Portfolio auttaa näkemään oppimisen prosessiluonteen sekä sanoittamaan, tekemään näkyväksi omaa ja ryhmän ymmärryksen kehittymistä jatkumona. Portfoliossa yksilö ja/tai ryhmä osoittaa kehittymisensä.  

    Oma (ja ryhmän yhteinen) arvio ja reflektio on osa portfolioprosessia.

    • Mitä opin?
    • Miten opin?
    • Missä onnistuin? Mitkä ovat vahvuuteni tässä oppimistehtävässä?
    • Mitä vielä haluaisin oppia tästä teemasta/prosessista?
    • Miten voisin vielä parantaa osaamistani opittavassa asiassa?

    • Miten me ryhmänä opimme? Vahvuutemme ja heikkoutemme?
    • Miten voisimme vielä kehittää tuotostamme?
    • Mikä oli minun panokseni, osuuteni tässä ryhmäprosessissa? Mitä opin vertaisiltani, mitä osaamistani jaoin heille?
    • Mitä olen oppinut omien tuotosteni / ryhmäni tuotosten opettaja- ja vertaispalautteista?  

    ePortfolio

    Perinteisten paperimuotoisten portfolioiden rinnalla käytetään nykyään myös digitaalista portfoliota, ePortfoliota. Teknologia lisää opiskelijan mahdollisuuksia osaamisensa näkyväksi tekemisessä. Opiskelija  tai ryhmä voi tallentaa ja päivittää portfolioonsa erityyppistä sisältöä. Digitaalisen portfolion tekeminen tukee samalla niiden taitojen harjoittelemista ja kartuttamista, joita jatkuvasti ja nopeasti kehittyvä tietoyhteiskunta opiskelijalta edellyttää työelämässä.

    ePortfolion etuja:

    • helpottaa portfolion dokumentointia
    • erilaisten materiaalien: mm. grafiikan, äänen, digitaalisen kuvan, videon ja multimedian linkittäminen mahdollista
    • linkit autenttisiin näytteisiin, esim. opiskelijoiden tuotoksiin
    • kannustaa visuaalisuuden hyödyntämiseen
    • tukee yhteisöllistä työskentelyä ja virtuaalisten oppimisyhteisöjen syntyä
    • portfolion julkistaminen ja palautteen saaminen helpottuu


    e-Porfolion tarve ja käyttö nousee yhä vahvemmin esiin koulutuksessa myös monista käytännöllisistä syistä. Opiskelijoiden töiden ei tulisi kurssien jälkeen jäädä koulun oppimisympäristöihin (vaiko intraan/sivustoille/palvelimelle - Miia, oikea ilmaisu), josta niitä on työlästä siirtää omaan käyttöön . Mielekkäintä olisi jos osaamisen näyttö kertyisi suoraan portfolioon ja olisi opiskelijan mukana kannettavassa muodossa myös opiskelun päätyttyä.

    Portfolion arviointikriteerien laatimisessa ja valinnassa korostuu autenttinen arviointi (ks. Autenttinen oppiminen, ks. myös luku Yhteisöllisen oppimisen arviointi – vertaiset ryhmä ja prosessi.


    Tapauskohtaisesti voidaan kiinnittää huomiota esim. seuraaviin näkökulmiin (ks. esim. Linnakylä 2007; Stefani ym. 2007):

    • työelämäläheinen käytännöllinen / tutkimuksellinen lähestymistapa
    • teorian ja käytännön vuoropuhelu
    • ammatillinen asiantuntijuus
    • relevantti, osuva sisältö
    • autenttiset tehtävät/caset ja materiaalit (ks. autenttisen oppimisen kriteerit LINKKI)
    • selkeä rakenne ja esitys
    • monialaisuus, monipuolisuus
    • opiskelijakeskeisyys
    • yhteistyö, yhteisöllinen työskentely
    • yhteinen tiedonrakentaminen
    • kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu
    • reflektio (itsearviointi ja vertaisarviointi)

    Lähteet ja kirjallisuus

    Hartnell-Young, E. (2006). ePortfolios for knowledge and learning. Teoksessa A. Jafari & C. Kaufman (toim.), Handbook of research on ePortfolios. Hershey, PA: Idea Publishing, 125-143.

    Hartnell-Young, E. & Morriss, M. (2007).  Digital Portfolios. Powerful Tools for Promoting     
    Professional Growth and Reflection. Thousand Oaks, California: Corwin Press.
    Herrington, J., Reeves, T.C.; Oliver, R. (2010). A guide to authentic learning. London and New York: Routledge.

    Jonassen, D., Howland, J., Marra, R.M. & Crismond, D. (2008). Meaningful Learning with Technology. Pearson: Merrill Prentice Hall.

    Linnakylä, P. (2007). Exploring and Evaluating Academic e-Portfolios. Teoksessa M. Kankaanranta, A. Grant & P. Linnakylä (toim.) e-Portfolio Adding Value to Lifelong Learning. Jyväskylä: Jyväskylä University Press, 133-160.

    Linnakylä, P., Kankaanranta, M. & Grant, A. (2007). e-Portfolios for Personal and Professional Development. Teoksessa M. Kankaanranta, A. Grant & P. Linnakylä (toim.) e-Portfolio Adding Value to Lifelong Learning. Jyväskylä: Jyväskylä University Press, 3-12.

    Stefani, L., Mason, R. & Pegler, C. (2007). The Educational Potential of e-Portfolios, Supporting personal development and reflective learning. London and New York: Routledge.

    Tenhula, T. Jokinen, S. & Koivula, S.: Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen arvioinnissa. Opetuksen kehittämisyksikkö. Oulun yliopisto http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/artikkelit/tvt_arvioinnissa.htm Tarkistettu 25.2.2013.

    Esimerkkejä ja lisätietoa kurssiportfolioista


    Kurssiportfolio / posted by Tuija / My Aalto Blogs
    https://blogs.aalto.fi/kkvo5opportfolio/  Linkki tarkistettu 25.2.2013

    Yhdyskunta ja kaupunkisuunnittelun opintojen esittely http://arkkitehtuuri.tkk.fi/YKS/fin/opetus/kurssit/ykso/arkisto/s05/suorittaminen.htm Linkki tarkistettu 25.2.2013

    Sosiaalinen web 2011. Jyväskylän yliopiston HTKP200-kurssin blogi keväällä 2011. http://sosiaalinenweb2011.blogspot.fi/2011/02/projektista-raportointi.html Linkki tarkistettu 25.2.2013

    Puuhapuisto 3. Kurssiportfolio blogina. http://puuhapuisto3.blogspot.fi/2011/03/kurssiportfolio-blogina.html Linkki tarjistettu 25.2.2013.

    Portfolio, Mikko Kemppainen, Kyamk
    http://www.mikkokemppainen.com/kurssiportfoliot. Linkki tarkistettu 25.2.2013.