Aiheen kuvaus

  • Sairauksien vaikutus seksuaaliterveyteen 15op

    Tekijä: Anja-Maija Huhdanperä-Ketonen, 2013
    Päivitetty: 2013

    Terveysongelmat, äkilliset tai pitkäaikaiset muuttavat ja/tai vaikuttavat joko tilapäisesti tai pysyvästi yksilön seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen. Sairaudella voi olla myös myönteisiä vaikutuksia seksielämään, sillä muuttunut tilanne voi rikkoa tuttuja rooleja ja haastaa etsimään uusia tapoja toteuttaa seksuaalisuutta.


    Tavoitteet

    • Opiskelija ymmärtää sairastumisen/ vammautumisen yksilöllisen prosessin
    • Opiskelija tuntee yleisimmät seksuaaliset toimintahäiriöt
    • Opiskelija tietää keskeisten sairauksien vaikutukset seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen
    • Opiskelija osaa ohjata, neuvoa ja tukea potilasta/asiakasta seksuaaliterveyden keskeisten asioiden osalta sairauksien ennaltaehkäisyssä, tutkimuksissa, hoidoissa ja seurantaan liittyvissä asioissa


    Sisältö ja eteneminen

    Opintokokonaisuuden aluksi perehdy osioihin:

    I OSA  5 OP KOKONAISUUS

    II OSA 5 OP KOKONAISUUS

    III OSA 5 OP KOKONAISUUS


    Opintojaksojen suorittaminen ja arviointi

    Opiskelu tapahtuu sekä lähiopetuksessa että moodle-ympäristössä. Lähikontaktin ajankohdat ja verkkotyöskentelyn ohjausta saat opintojakson vastuuopettajalta omasta ammattikorkeakoulustasi.

    Opintojakson suorittamiseksi

    • Jokaisessa osiossa ( I, II ja II) on omat oppimistehtävät (voi toteutua pienryhmän työskentelynä) ja verkkokeskustelut (voi toteutua pienryhmissä)
    • Oppimistehtävien tarkemmat ohjeet löydät kunkin osion alta
    • I osion verkkokeskustelut: SYDÄN TÄRKEIN RAKASTELUELIN, SEKSUAALINEUVOJA JAANA SUDEN VIDEOn TEEMAT
    • II osion verkkokeskustelut: SEKAISIN SEKSISTÄ JA ERILAISUUS ELÄMÄSSÄ
    • III osion verkkokeskustelu: HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ
    • Oppimistehtävät palautetaan sovittuun palautuskansioon

    Arviointi

    • Numeerinen (1-5) oppimistehtävissä ja hyväksytty / hylätty verkkokeskustelussa
    • Suositus: oppimispäiväkirja. Luo itsellesi oppimispäiväkirja. Kutsu opettaja lukemaan oppimispäiväkirjaasi
    • Seksuaaliterveyden edistäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

      Kuva: Shutterstock

      Kuva: Shutterstock

      Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on väestön hyvän seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen. Toimintaohjelma 2007-2010 määritteli lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä mm. palvelujen toimivuuden ja saatavuuden näkökulmasta, ammattihenkilöstön osaamisen kehittäminen, kansallisten hoitokäytänteiden ja suositusten laatiminen ja yhteistyön kehittäminen ja koordinointi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

      Seksuaalineuvonnan palvelutarpeen on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa, sillä nykyiset keski-ikäisten sukupolvet ovat suhteessaan seksuaalisuuteen erilaisia kuin aiemmat sukupolvet. Lääketieteellinen teknologia on luonut apukeinoja, joilla seksuaalisia toimintahäiriöitä voidaan helpottaa. Toimintaohjelman toteutumista sairaanhoitopiireissä väliarviointiin vuonna 2009, kysely uusittiin sairaanhoitopiireille syksyllä 2011 osana toimintaohjelman loppuarviointia. 

       

      Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen sairaanhoitopiireissä ja terveydenhuoltolain velvoite

      Seksuaaliterveyden edistäminen kuuluu terveydenhuollon palveluihin ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Tärkeimmiksi sisällöllisiksi haasteiksi sairaanhoitopiirit arvioivat mm. seuraavia:

      • seksuaaliterveyden integroimisen terveyden edistämisen ohjelmiin ja hoitoketjuihin,
      • perusterveydenhuollon yksikön mukaan saamisen aihealueen kehittämiseen,
      • yhteistyön tiivistämisen perusterveydenhuollon kanssa (mm. yhteiset hoitopolut, hoitoketjut),
      • seksuaalineuvonnan tasapuolisen saatavuuden varmistamisen sekä
      • seksuaaliterveyden edistämistyön koordinoimisen, resurssoinnin ja organisoinnin.

      Yksittäisinä sisällöllisinä haasteina esitettiin myös raskauden keskeytysten ja sukupuolitautien vähentäminen, varhainen puuttuminen (mm. päihteiden käyttö, toimeentulovaikeudet, mielenterveysongelmat) sekä väestön ikääntymisen heijastumat seksuaali- ja lisääntymisterveyteen.

      Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntaa järjestämään alueensa asukkaille ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluita. Laki velvoittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä tavoitteen suuntaisesti.

       

      Lähteet:

      Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007-2010. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:83. Helsinki.

      Seksuaali- ja lisääntymsiterveyden edistäminen sairaanhoitopiireissä. Osa I Loppuarviointi 2011 ja Osa II Väliarviointi 2009. Raportti 28/2012.THL. Helsinki.

      Terveydenhuoltolaki 1326/2010.

      Pleasure and Health by education, councelling and treatment. NACS 2012.

      • Sairastumisen / sairauden vaikutuksista eri elämäntilanteissa

        Kuva: Shutterstock
        Kuva: Shutterstock

        Sairastuminen vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen muuttaa lähes aina yksilön, parisuhteen/kumppanuuden ja perheen tilannetta. Sairaus ei poista seksuaalisuutta, mutta sen merkitys ja ilmenemismuodot saattavat muuttua. Ihminen on seksuaalinen sairaanakin ja tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hellyyttä.

        Parhaimmillaan sairaus tiivistää yksilön/kumppanin/perheen tukiverkkoa, mutta se voi olla myös ”kolmas pyörä” ja uhka. Sairastunut ihminen voi pelätä, miten kumppanuus/perhe kestää sairauden ja sen mukanaan tuomat muutokset. Ymmärtääkö kumppani/perhe esimerkiksi kivun, väsymyksen ja haluttomuuden sekä mahdolliset muut seksielämän vaikeudet. Sairastunut voi kokea olevansa ei- haluttava ja alkaa karttaa läheisyyttä ja seksiä. Toinen läheinen taas voi vastaavasti välttää läheisyyttä luullen aiheuttavansa  kipua ja hankalaa oloa.

        Silloin, kun sairaus on seksuaalisuuteen liittyvillä alueilla tai seksuaalitoiminnot ovat uhattuina, on seksuaalisuus huomioitava heti sairastumisen alkuvaiheessa.

      • I OSA Sydänsairaudet /diabetes ja seksuaaliterveys

        Kuva: Shutterstock

        Kuva: Shutterstock

         

        Seksuaalisuuteen liittyviä pulmia/ongelmia esiintyy melko yleisesti SYDÄNSAIRAUKSIEN yhteydessä. Kolme neljästä miehestä tai naisesta on kokenut niitä. Seksuaalinen aktiivisuus vähenee yleensä akuutin sydänsairauden jälkeen. Sydäninfarktin jälkeen tavallisia ongelmia ovat miehellä mm. seksuaalisen halun tai laadun heikkeneminen, erektiovaikeudet ja viivästynyt siemensyöksy. Naisilla seksuaalisen halun heikkenemisen lisäksi myös emättimen kostumisen ongelmat voivat olla merkkinä lantion alueen verenkierron heikkenemisestä.

        DIABETEKSEN hyvä hoito auttaa ehkäisemään seksuaaliterveyden ongelmia. Diabetes aiheuttaa miehellä yleisesti erektiohäiriöitä (20-75%). Sydänsairauksilla ja diabeteksella on kerrannaisvaikutuksia, ateroskleroosi ja verenpainetauti ovat yleisimmät erektio-ongelmien aiheuttajat. Diabeetikkonaiset ovat samojen fysiologisten muutosten kohteena kuin miehetkin, mutta koska naisen seksuaalisuus ei ole yhtä suoraviivaista kuin miehen, muutosten vaikutukset ovat välillisiä. Naisten seksuaaliterveys tulee esiin yleisten terveysriskien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien kautta.

      • I OSA Syöpätaudit ja seksuaaliterveys

        Kuva: Shutterstock

        Kuva: Shutterstock

        Joka neljännen suomalaisen arvioidaan jossakin elämänsä vaiheessa sairastuvan syöpään, tulevaisuudessa joka kolmannen. Syövän ja sen hoidon vaikutukset seksuaalisuuteen riippuvat oleellisesti syöpätyypistä, hoidoista sekä potilaan sukupuolesta, iästä ja persoonallisuudesta. Varsinkin sellaiset syövät, jotka ovat seksuaalisuuteen liittyvillä alueilla, kuten sukupuolielimissä, rinnoissa tai pään ja kaulan alueella. Mitä nuoremmista potilaista on kyse, sitä tärkeämpää on hedelmällisyyden ja sukupuolitoimintojen säilyttäminen hoitomuotoja valittaessa. Tutkimusten mukaan seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat heikentävät elämänlaatua useissa syövissä, ja toistuvasti on tullut esille seksistä puhumisen ja kommunikoinnin vaikeus sekä potilaiden ja heidän kumppaniensa välillä että potilaiden ja terveydenhuolto henkilökunnan kesken.

      • II OSA Mielenterveys, päihteet ja seksuaaliterveys

        Kuva: Shutterstock

        Kuva: Shutterstock

        Mielenterveyshäiriöissä seksuaalisuuden isoksi uhaksi muodostuvat osin ennakkoluulot, mutta myös yksilö ja hänen ympäristönsä joutuvat kohtaamaan niin monta, vaiettavaakin asiaa, että tilanne voi lukkiutua. Ongelmaksi voi muodostua syrjäytyminen ja emotionaalinen tai varsinainen yksinäisyys, jotka voivat johtua yksilöstä tai toisista ihmisistä. Erilaisista mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä kärsivillä esiintyy keskimäärin enemmän seksuaalisia toimintahäiriöitä, jotka vaikuttavat ihmisen itsetuntoon ja ihmissuhteisiin. Masennus on yleistä ja sitä esiintyy 12-30% yli 64-vuotiaista. Masennukseen liittyy usein seksuaalisen mielenkiinnon hiipuminen, mutta myös masennuslääkkeiden tiedetään vähentävän seksuaalista mielenkiintoa ja estävän orgasmin saamista. Toisaalta hyvässä lääkehoidossa ajan mittaan seksuaalinen vire voi elpyä ja olla merkki toipumisesta.

        Psykiatrisiin häiriöihin ei liity pelkästään seksuaalitoimintojen heikkenemistä, vaan niihin voi liittyä myös hyperseksuaalisuutta. Erityisesti ilmiö on nähtävissä liittyen kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisiin jaksoihin ja mielialan aaltoiluhäiriöihin, ahdistushäiriöihin sekä päihde- ja persoonallisuushäiriöihin.

      • II OSA Vammaisuus ja vammautuminen,myös neurologiset sekä reumaattiset sairaudet ja seksuaaliterveys

        Kuva: Shutterstock

        Kuva: Shutterstock

        Sekä vammautumiseen, vammaisuuteen että seksuaalisuuteen liittyy monenlaisia uskomuksia ja myyttejä. Usein näyttää siltä, että vammautuminen/vammaisuus sulkisi pois seksuaalisuuden. Jokaisella ihmisellä tulee kuitenkin olla oikeus oman seksuaalisuutensa toteuttamiseen.

        Vammaisuus ja vammautuminen voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen eri tavoin. Yksilön reagointi vammaansa tai vammautumiseensa on yhteydessä siihen, mihin elämänvaiheeseen ne ovat ajoittuneet.


        Lapsuus ja nuoruus

        Vammaisella lapsella on samat tarpeet kuin terveilläkin lapsilla. Lapsen persoonallisuuden kehittyminen voi häiriintyä siten, että lapsen seksuaalinen identiteetti kehittyy hitaammin, myös murrosikä saattaa pitkittyä.

        Vammautuminen murrosiässä merkitsee uhkaa nuoruusiän riippumattomuuden ja itsenäisyyden pyrkimyksille. Nuori rakentaa uuden, muuttuvan kuvan itsestään, myös ulkonäkökysymykset tulevat merkittäviksi.


        Aikuisuus

        Aikuisiällä vammauduttaessa seksuaalisuus on usein jonkin aikaa taka-alalla. Yksilö joutuu pohtimaan, mitä vamma merkitsee naisellisuudelle/miehisyydelle ja nykyiselle tai tulevalle parisuhteelle. Myös roolit työ- ja perhe-elämässä vaativat jäsentelyä.

        Neurologiset ja reumaattiset sairaudet: neurologisia sairauksia on useita mm. Ms-tauti, aivohalvaus, parkinsonin tauti, aivovamma, epilepsia, alzheimer, reuma jen. Osa seksuaalisuuden muutoksista johtuu sairauteen liittyvistä halvaus- tai spastisuusoireista, tunnon häiriintymisestä, virtsarakon toiminnan häiriöistä ja genitaalien reagoimattomuudesta. Mitä vaikeampiasteinen sairaus on, niin sitä enemmän on vaikutuksia useilla elämänalueilla. Seksuaalisen minäkuvan rikkoutuminen tuo tilanteita ja vaatii aikaa, että yksilö ja lähipiiri voivat sopeutua muutoksiin.

        Kysymyksiä ja vastauksia Sexpon nettineuvonnasta

        Seksuaalisuus ja selkärangan vaurio

        Vyötäröstä alas halvaantuneen seksielämä

        Epilepsia ja seksi

        Suhde vammautuneen henkilön kanssa

        Jos seksi on henkilölle tärkeä asia, ei tämä arvo muutu miksikään vammautumisen jälkeen. Asiasta voi kuitenkin kehkeytyä suurikin ongelma, jos vammautuminen tekee seksin harrastamisesta vaikeaa. Silloin arvomaailma ja käytännön mahdollisuudet ajautuvat vakavaan ristiriitaan.(Tommi Paalanen,2013)

        Muutosten synnyttämien kriisien ratkaisemisessa tarvitaan usein luovaa ja avointa ajattelua oman seksuaalisuuden kehittämiseksi. Jos vanhat toimintamallit eivät toimi, niistä kiinni pitäminen ei auta ongelman ratkaisemisessa. Seksologian ammattilainen voi toimia apuna ja tukena kriiseistä selviytymisessä, mutta viime kädessä päätökset omasta seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta ovat aina henkilöllä itsellään.(Tommi Paalanen,2013)

      • III OSA Seksuaalisuuden kohtaaminen eri tilanteissa ja toimintaympäristöissä 5 op

        Seksuaalikysymysten tulisi sisältyä luontevasti jokaisen terveys- ja sosiaalialan ammattilaisen työhön. Hoitotyössä tietoisuus erilaisista kulttuureista  ja terveyskäsityksistä auttaa asiakkaiden ja potilaiden kohtaamisessa, mutta tärkein periaate on hoitajan avoin ja kunnioittava suhtautuminen. Hoitotyön prosessissa (hoitotyössä) on tärkeää dialoginen vuorovaikutus, joka mahdollistaa auttamisprosessin. Siinä edetään asiakkaan/potilaan tarpeiden mukaan. Tulee huomioida, että seksuaaliterveyden ongelmat voivat olla myös oire muusta terveysongelmasta. Tutkimuksissa on todettu erektiohäiriön ja sepelvaltimotaudin välinen yhteys. Seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat heikentävät ihmisen hyvinvointia ja voivat olla vaikuttamassa monien sairauksien taustalla. (Ryttyläinen & Valkama 2010.) 


        Lähde

        Ryttyläinen K & Valkama S. 2010. Seksuaalisuus hoitotyössä. Edita Prima Oy. Helsinki.

      • Palaute ja jatkokehitys

        Tähän opettaja/tekijät voivat kirjoittaa palautetta, jatkokehitysideoitaan,ilmoittaa toimimattomista/vanhentuneista linkeistä ym.