Aiheen kuvaus

  • Lasten seksuaaliterveys 3op

    Alkuperäinen julkaisu: Elämänmittainen seksuaalisuus / Lapsuus, 2005, VirtuaaliAMK.
    http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0407012/1084374081271.html
    Tekijä: Seija Mattila
    Päivitetty: Katriina Bildjuschkin ja Anja-Maija Huhdanperä-Ketonen 2013

    Seksuaalinen kehitys kuuluu lapsen kokonaiskehitykseen kiinteänä osana. Kuhunkin kehitysikään liittyvät omat kehitystehtävänsä, niin myös seksuaalisessa kehityksessä. Kehitystehtävän riittävän hyvä ratkaiseminen auttaa lasta etenemään omassa seksuaalisessa kehityksessään siten, että uusi voi rakentua vanhan päälle ristiriitaa aiheuttamatta.

    Lapsi kasvaa ja kehittyy fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Seksuaalisuuden kehittyminen ilmenee eri-ikäisellä lapsella myös näiden kehityksen vaiheissa mm kehon kasvuna, erilaisina kysymyksinä, tunteina ja tietona ja opittuina tapoina.

    Lapsen fyysiseen kasvuun liittyy seksuaalinen kokonaiskasvu- ja kehitysprosessi. Olennaisia alueita ovat kehon kasvaminen ja kehittyminen ja lapsen oma käsitys omasta sukupuolestaan. Tämä fyysisen kasvun prosessi jatkuu läpi ihmisen elämän.

    Myöhemmin nuoruusiässä se näkyy suvunjatkamisen mahdollistumisena. Kehittyminen merkitsee eri kudosten ja elimien toimintavalmiuksien syntymistä ja fysiologista kehittymistä, ja siinä ovat mukana mm. hormonaalinen ja neurologinen kehitys.

    Kasvaakseen tasapainoiseksi seksuaalisuudesta nauttivaksi aikuiseksi lapsi tarvitsee paljon hoivaa, lämpöä ja rakkautta. Monet hoito- ja kasvatusmenetelmät sekä ympäristö arvoineen ja asenteineen muokkaavat lapsen kokonaiskehitystä, tukevat identiteetin syntymistä ja vahvistumista. Kaikki tämä tukee seksuaaliterveyttä lapsuudessa.

    Lapsen luontainen hoitaminen, ammatillinen hoito ja yhteiskunnan tarjoamat hoitomuodot vaikuttavat lapsen psykologisen ja sosiaalisen sukupuolen kehittymiseen.

     

    Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

    Pohtii ja ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen ihmisen hyvinvoinnille.

    Opiskelija tietää, osaa ja työssään tunnistaa lapsen psykososiaalisen kehityksen vaiheet ja osaa seksuaalikasvatuksen keinoin tukea niitä.

    Opiskelija osaa myös hakea ajantasaista tutkittua tietoa lapsen kehityksestä ja seksuaalikasvatuksen kehittyvistä menetelmistä.

    Sisältö ja eteneminen

    1. Seksuaalisuus osana lapsen kokonaiskehitystä
    2. Seksuaalisuuden ulottuvuudet lapsuudessa
    3. Seksuaalisuuden tukeminen
    4. Lähteet ja linkit

    Opintojakson suorittaminen ja arviointi

    • Tämän opintojakson suorittamiseksi: tutustu verkkomateriaaliin, lapsen seksuaalisen kehityksen oppimisaihioon ja sen sisältämiin linkkeihin ja annettuihin lähteisiin.
    • Keskustelet kahdessa  (2) verkkokeskustelussa
    • Teet kaksi (2) oppimistehtävää: 1. pienryhmätyö ja 2. yksilötyö
    • Anna vertaisarviointina palautetta toisille.
    • Arvioi omaa oppimistasi.

     

  • Seksuaalisuus osana lapsen kokonaiskehitystä

    Kuva: Shutterstock

    Kuva: Shutterstock

  • Seksuaalisuuden ulottuvuudet lapsuudessa

    Kuva: Shutterstock

    Kuva: Shutterstock

    Seksuaalisuus tekee ihmisestä ihmisen. Ihminen kokee halua liittyä toisiin ihmisiin. Liittyminen, muiden kanssa oleminen on eloon jäämisen ehto. Yksin ei kukaan voi elää, eikä voida hyvin. Ihminen voi hyvin saadessaan olla muiden ihmisten kanssa. Ryhmässä ihminen oppii ihmisen tavoille ja ryhmässä hän kasvatuksen myötä omaksuu oman kulttuurinsa arvomaailman ja ihmiskäsityksen.

    Seksuaalisuus on laaja ja koko eliniän kestävä, alati muuttuva ominaisuus. Seksuaalisuuden ulottuvuudet ovat:

    • biologinen (seksuaalinen keho tuntemuksineen ja hormoneineen) 
    • psyykkinen (sisältää emootiot ja kognitiot)
    • sosiaalinen (sisältää tavat ja opitut tottumukset, moraalin ja lait)
    • henkinen (sisältää kyvyn haltioitua ja liittyä)

    Lapsen kasvatuksessa eri ulottuvuudet ovat eri ikätasolla eri tavoin esillä. Seuraavassa nostetaan pohdintaa seksuaalikasvatuksen kannalta tärkeitä ulottuvuuksia. 

    Tähän video: Lasten ja nuorten seksuaalikasvatus

  • Seksuaalisuuden tukeminen

    Kuva:Shutterstock

    Kuva: Shutterstock

    Käsitys ja ymmärrys seksuaalisuudesta rakentuu ihmiselle pikku hiljaa, arjessa eläen. Yhtä paljon kuin opetetut asiat, jäävät lapsen mieleen tunnelmat ja sanottamatta jääneet reaktiot.  Aikuisten tapa puhua ja koskettaa - myös toisilleen ja toisia - vaikuttaa lapsen käsitykseen seksuaalisuudesta. Lapsi oppii yhtä paljon sanoista kuin tunnelmasta.

    Käytetyt sanat kertovat paljon siitä, miten seksuaalisuus koetaan. Jos sanat, joita käytämme puhuessamme seksuaalisesta kehosta, ovat kielteisiä, oppii lapsi, että seksuaalisuus on jotain ei -toivottavaa tai hankalaa. Siksi on tärkeää, että puheessa käytetään kunnioittavia ja kauniita sanoja, jotka voi ymmärtää vain yhdellä tavalla. Sukupuolielimille on oltava omat nimensä, jotka eivät tarkoita mitään muuta kuin sukupuolielimiä.

  • Lähteet ja linkit

    Päälähteet

    Aigner G & Centerwall E. 1999. Lapset ja seksuaalisuus. Kirjayhtymä.

    Anttila A. 2004. Lapsuuden muuttuva maisema. Puheenvuoroja kulutuskulttuurin seksualisoinnin vaikutuksesta. Stakes. Raportteja 284/2004

    Bildjuschkin K & Malmberg A. 2000. Kerro meille seksistä: Nuorten seksuaalikasvatus. Tammi Oy. Helsinki.

    Bildjuschkin K & Ruuhilahti S. 2008. Seksiä vaatteet päällä. Tammi Oy. Helsinki.

    Bildjuschkin K & Ruuhilahti S. 2012. Mitä ihmettä? Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Opas ammatilaisille. http://www.nektaria.fi/site/wp-content/uploads/downloads/2012/09/Mit%C3%A4-ihmett%C3%A4.pdf (Linkki tarkistettu 1/2013)

    Kontula O & Lottes I. 2000. (toim.). Seksuaaliterveys Suomessa. Tammi Oy. Helsinki.

    Sinkkonen J & Kalland M (toim.). 2012. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY Pro. Helsinki.

    Suomela A. 1999. Ihmeelliset ihmiset - lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä. Sexpo säätiö. Helsinki.

    Virtanen J. 2002. Kliininen seksologia. WSOY. Helsinki.


    Tutustumista edellytetään seuraaviin linkkeihin

    Seksuaaliterveysklinikka http://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/ (Linkki 2/2013)

    Lehtonen J. 2003. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos. Yliopistopaino. Helsinki. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/lehtonen/seksuaal.pdf (Linkki tarkistettu 2/2013)

    Muu, mikä? Sukupuolivähemmistönuorten visio 2020 http://www.transtukipiste.fi/doc/muumika-2painos-nettiin.pdf (Linkki tarkistettu 2/2013)

    Hermansson E. 2012. Kotineuvola. Duodecim - Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_loki=E&p_osio=&p_teos=kot&p_haku=lasten (Linkki tarkistettu 2/2013)

    http://www.sexpo.fi/

    http://www.vaestoliitto.fi/


    Oheiskirjallisuus

    Aho S. 1996. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Edita Oy. Helsinki.

    Bettelheim B. 1998. Satujen lumous, merkitys ja arvo. WSOY. Helsinki.

    Dunderfelt T. 2011. Elämänkaaripsykologia. 4. painos. Sanoma Pro. Helsinki.

    Freud S. 1981. Johdatus psykoanalyysiin 3.painos. Gummerus Oy. Helsinki.

    Karjalainen L. 2004. Miten lakia noudatetaan? Raportti valtion elokuvatarkastamon ja poliisin kuvaohjelmien jälkivalvontaraportista. Valtion elokuvatarkastamon julkaisu nro 2.

    Rekiaro I. 1995. Kun meille tulee vauva. Kirjalito.

    Sinkkonen J. 1995. Lapsen kanssa hyvinä ja pahoina päivinä. WSOY. Helsinki.

    Sinkkonen J. 1995. Yhdessä isän kanssa. WSOY. Helsinki.


    Tukimateriaalilinkkejä

    Nummelin R. 2000. Seksuaalikasvatusmateriaalit - pääkaupunkiseutulaisten nuorten näkemyksiä ja kokemuksia. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67057/951-44-4949-5.pdf?sequence=1 (Linkki tarkistettu 2/2013)

    Väestöliitto. 2012. Seksuaalikasvatusmateriaalia http://www.vaestoliitto.fi/nettikauppa/seksuaalikasvatus/ (Linkki tarkistettu 2/2013)

    Hirvonen E. 2000. Raskaus nuoren valintana. Etnografia alle 18-vuotiaiden nuorten raskaudesta, tulevasta vanhemmuudesta ja elämäntilanteesta sekä äitiysneuvolakäynneistä. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67048/951-44-4950-9.pdf?sequence=1 (Linkki tarkistettu 2/2013)

    • Palaute ja jatkokehitys

      Tähän opettajat/tekijät voivat kirjoittaa jatkokehitysajatuksiaan, kertoa toimimattomista/vanhentuneista linkeistä ym.