Aiheen kuvaus

  • Turvallista seksiä 5 op

    Tekijät: Karoliina Vuohtoniemi ja Anja-Maija Huhdanperä-Ketonen, 2013
    Päivitetty: 2013

    Seksuaalioikeudet takaavat jokaiselle ihmiselle oikeuden turvalliseen seksuaalisuuteen. Turvalliseen ja tasapainoiseen seksuaalisuuteen ja seksuaalioikeuksiin kuuluvat mm. oikeus raskauden- ja seksitautien ehkäisyyn, oikeus raskauden keskeytykseen ja oikeus tietoon seksitaudeista ja hivistä. Jokaisen ihmisen tulisi saada olla vapaana väkivallan uhasta ja väkivallasta, mutta valitettavan usein liian moni joutuu väkivaltaa kohtaamaan. Kaikenlainen seksuaalinen väkivalta horjuttaa yksilön kokemusta turvallisesta seksuaalisuudesta ja tällöin ammattilaisen asiantunteva tuki ja oikea hoitoonohjaus on äärimmäisen tärkeää.

    Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

        • ymmärtää seksuaalioikeudet ja osaa soveltaa niitä käytännön asiakastyön  tilanteisiin
        • tietää ja tunnistaa seksuaalisen väkivallan peruskäsitteet ja tunnuspiirteet
        • selkiyttää omia käsityksiään, asenteitaan ja arvojaan seksuaalisesta väkivallasta
        • tietää erilaisista menetelmistä puuttua seksuaaliseen väkivaltaan
        • osaa ohjata seksuaalisen väkivallan uhreja avun ja tuen piiriin
        • ymmärtää seksitautien tartuntatavat, hoitomenetelmät ja testipaikat ja osaa ohjeistaa asiakkaita turvaseksiin ja raskauden ehkäisyyn
        • ymmärtää hiv:n tartuntatavat, hoidon ja hi-viruksen käyttäytymisen elimistössä ja ymmärtää taudin erityiskysymykset  ja selkiyttää omia asenteitaan liityen hiviin ja osaa soveltaa oppimaansa asiakkaiden seksuaalineuvontatilanteissa
        • ymmärtää raskauden keskeytyksen lainsäädännön ja menetelmät ja osaa tukea raskauden keskeytystä harkitsevaa asiakasta

    Sisältö ja eteneminen

    Kurssi koostuu seuraavista osioista:

        1. Seksuaalioikeudet
        2. Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö
        3. Raskauden ehkäisy ja jälkiehkäisy
        4. Raskauden keskeytys
        5. Seksitaudit
        6. Hiv
        7. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta
        8. Lapsen ja nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu
        9. Tukipalvelut ja kriisiapu

    Opintojaksojen suorittaminen ja arviointi

    Opiskelu tapahtuu kokonaan verkossa. Verkkotyöskentelyn ohjausta saat opintojakson vastuuopettajalta omasta ammattikorkeakoulustasi.

    Tämän opintojakson suorittamiseksi:

    Tee kaksi (2) oppimistehtävää

        • 1. Oppimistehtävän portfolion a, b, c, d ja e-osiot ryhmätyönä
        • 2. Oppimistehtävä yksilötyönä
        • Oppimistehtävät palautetaan sovittuun palautuskansioon

    Osallistu  kolmeen (3) verkkokeskusteluun

        • Seksuaalirikokset ja laki
        • Raskauden keskeytyksen kaksi näkökulmaa
        • Onko Hivillä kasvot

    Arviointi: Hyväksytty tai hylätty

    Kurssin oppimistehtävät täydentävät kurssiportfoliotasi, johon löytyy ohjeet Verkko- oppimisesta Kurssiportfoliolla oma oppiminen esiin- osiosta

    • Seksuaalioikeudet

      Kuva: Shutterstock

      Kuva: Shutterstock

      ”Seksuaalioikeudet ovat yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, jotka perustuvat kaikille ihmisille kuuluviin vapauteen, arvokkuuteen ja tasavertaisuuteen. Koska terveys on perustava ihmisoikeus, tulee myös seksuaaliterveyden olla perusoikeus. Voidaksemme varmistaa sen, että yksilöt ja yhteisöt kehittävät tervettä seksuaalisuutta, pitää seuraavat seksuaalioikeudet tunnustaa, ja niitä tulee edistää, kunnioittaa ja puolustaa kaikissa yhteisöissä kaikin keinoin. Seksuaaliterveys on tulosta elinympäristöstä, joka tunnustaa, kunnioittaa ja toteuttaa seksuaalioikeuksia.”(www.sexpo.fi / seksuaalioikeuksien julistus. haettu 23.11.2012)

    • Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö

      Kuva: Shutterstock

      Seksuaalinen väkivalta on monitahoista ja viimekädessä kulttuuri ja kunkin valtion perustuslaki sekä rikoslaki määrittävät, millainen toiminta loukkaa ihmisen psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä milloin on kyse seksuaalirikoksesta. Seksuaalirikosten säätely eri yhteiskunnissa heijastaa

      • vallitsevia käsityksiä seksuaalisuudesta
      • seksuaalisuuden sosiaalista merkitystä
      • mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus
      • ihmisen suhde omaan kehoonsa
      • sukupuolten väliset suhteet ja asema yhteiskunnassa. (Nieminen-Kiesiläinen 1998.)

      Suomen Rikoslaissa (563/1998) sukupuoliyhteys määritellään seksuaaliseksi tunkeutumiseksi toisen kehoon, joka tapahtuu sukupuolielimillä tai kohdistuu sukupuolielimiin.

      Seksuaalinen teko puolestaan määritellään teoksi, jolla tavoitellaan seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä tai teoksi, joka on seksuaalisesti olennainen. Suomen rikoslainsäädäntö käsittelee seksuaalista väkivaltaa tai siihen verrattavia ihmisoikeusloukkauksia Suomen rikoslaissa, lastensuojelulaissa sekä erilaisissa EU.n asiakirjoissa. Uudistettu seksuaalirikoslaki (1.1.1999) huomioi sen, että seksuaalirikokseen voi syyllistyä sekä nainen että mies ja seksuaalirikoksen uhri voi olla joko mies tai nainen. Rikoslaki määrää myös teosta langetettavan rangaistuksen. Uudistetussa laissa seksuaalirikokset ovat:

      • Väkivaltarikoksia
      • Yleisen syytteen alaisia rikoksia, jolloin rangaistuksen vaatiminen ei ole enää asianomistajan vastuulla  

      Tämä on osoitus siitä, seksuaalirikos on väkivaltarikos, johon puuttuminen on yleisen edun mukaista eikä vain tekijän ja uhrin välinen yksityisasia. Syytteen voi kuitenkin jättää nostamatta, mikäli asianomistaja sitä pyytää. (Rikoslaki 1998, Raijas 2000). 


    • Raskauden ehkäisy ja jälkiehkäisy

      Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa on suositus nuorten ehkäisyneuvontapalvelujen järjestämisestä terveyskeskuksessa: ohjelma esittää palvelujen keskittämistä osaamisen varmistamiseksi, mutta toisaalta osa palveluista on ehdottomasti säilytettävä lähipalveluina. Nuoren tulee saada aika vastaanotolle viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta ja ehkäisypalveluita pitää olla tarjolla ympärivuotisesti kaikenikäisille palveluja tarvitseville.

      Terveyskeskuskäynnit ovat raskauden ehkäisyn vuoksi maksuttomia, muutoin ehkäisykustannukset jäävät pääosin käyttäjän osuudeksi. Lähes kaikissa kunnissa ensimmäiset ehkäisypillerit annetaan ilmaiseksi muutamaksi kuukaudeksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa esitetään maksuttoman jakelun laajentamista kaikkia alle 20-vuotiaita sekä  kaikkia ehkäisyvälineitä koskevaksi. Lisäksi raskauden keskeytyksen ja synnytyksen jälkeen ehkäisy tulee saada maksutta.

    • Raskauden keskeytys

      Kuva:Shutterstock
      Kuva: Shutterstock

      Raskauden keskeytys tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä ennen. 20 raskausviikkoa. Suomessa tehdään vuosittain noin 10 400 raskauden keskeytystä. Raskauden keskeytystä haluavalle naiselle on tarjottava asiallista tietoa keskeytysmenetelmistä, mutta myös psyykkistä tukea ratkaisun pohjaksi. Raskauden keskeyttämisen perusteista säädetään laissa (laki raskauden keskeyttämisestä 1970/239) ja siihen on tehty merkittävät muutokset 1978 ja 1985. Lain mukaan raskaus voidaan naisen pyynnöstä keskeyttää lääketieteellisellä, sosiaalisella ja eettisellä perusteella sekä lapsiluvun, iän ja lapsenhoitokyvyn vuoksi. Raskaus on keskeytettävä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Raskauden keskeytys voidaan toteuttaa joko lääkkeellisesti tai kirurgisesti; nykyään yli 70% alkuraskauden keskeytyksistä toteutetaan lääkkeellisesti.(Duodecim Terveyskirjasto)

      Sikiöllä todetun vaikean poikkeavuuden takia tehty raskauden keskeytys (geneettisin perustein tehty keskeytys) voidaan toteuttaa ennen. 24 raskausviikkoa. Raskauden keskeytys on lähes aina henkisesti hyvin raskas prosessi ja erityisen raskas se on jos raskaus joudutaan keskeyttämään geneettisin perustein. Nainen suree menetettyä raskauttaan ja mahdollisuutta saada oma lapsi. Raskauden keskeytys on kriisi ei vain naiselle vaan koko perheelle ja hoitohenkilökunnan oikeanlainen tuki on äärimmäisen tärkeää. (Kanto A-M., Kovanen U., Liimatainen S.,2010)

    • Seksitaudit

      Kuva: Shutterstock

      Kuva: Shutterstock

      Seksitaudit ovat virus- ja bakteeriperäisiä tauteja, jotka tarttuvat  yhdynnässä ilman kondomia peniksen, emättimen tai peräaukon kautta. Suojaamattomassa suuseksissä tartunnan voi saada nieluun. Hiv ja hepatiiti voivat tarttua myös veren välityksellä esimerkiksi käyttämällä yhteisiä huumeneuloja ja ruiskuja. Kondomi on ainoa ehkäisyvälinen joka suojaa seksitaudeilta. Tosin kondylooma tai herpes voi tarttua myös käytettäesssä kondomia. Usein seksitaudit ovat oireettomia ja tästä syystä seksitautitesteihin tulisi hakeutua aina suojaamattoman seksin jälkeen.

      Virusten aiheuttamia seksitauteja ovat HPV (Kondylooma), Herpes ja Hiv. Näihin seksitauteihin ei ole olemassa parantavaa lääkitystä mutta oireita voidaan lievittää ja hoitaa. Hiv-tartuntaan on olemassa tehokkaat lääkkeet jotka hidastavat hi- viruksen etenemistä elimistössä ja lääkitystä käyttävä hiv- tartunnan saanut voi elää yhtä pitkään kuin kuka tahansa muukin.

      Klamydia, tippuri ja kuppa ovat bakteerien aiheuttamia seksitauteja ja ne hoidetaan niihin tehoavilla antibiooteilla. Erityisesti klamydia on oireeton ja kaikki seksitaudit voivat hoitamattomina aiheuttaa vakavia seurauksia kuten lapsettomuutta. Klamydia on seksitaudeista yleisin ja niitä todetaan vuosittain n.13 000 tartuntaa. Koska iso osa klamydiatartunnoista on oireettomia, tartuntojen todellinen määrä on suurempi. Hiv-tartuntoja todetaan vuosittain n.200 ja n.500- 1000 ihmistä kantaa hiviä tietämättään.

      Kondominkäytön ohjaus ja seksuaaliterveysneuvonta vähentää seksitautien riskiä. Erityisesti huomioita tulisi kiinnittää matkailijoiden seksuaaliterveysneuvontaan sillä kaikkien seksitautien riski on suurempi ulkomailla kuin Suomessa.

    • HIV

      Kuva: Hiv-tukikeskus

      Kuva: Hiv-tukikeskus

      Hi-virus aiheuttaa pysyvän ihmisen puolustusjärjestelmää tuhoavan infektion. Hiviä esiintyy kaikkialla maailmassa. Hi-virus löydettiin 1980-luvulla, jonka jälkeen tartunnan saaneiden hoito ja hoidon ennusteet ovat kehittyneet valtavasti. Hoidon kehittymisestä huolimatta virusta ei saada poistettua elimistöstä tartunnan jälkeen ja kroonisen virustartunnan hoito vaatii säännöllistä lääketieteellistä seurantaa ja pysyvän lääkityksen. Hivin varhainen toteaminen on tärkeää hoidon onnistumiseksi. Hivin ennaltaehkäisyssä korostuvat seksuaaliterveystietojen ja – taitojen lisääminen väestössä ja helppo kondomien ja neulojen saatavuus ja vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen(www.hivtukikeskus.fi, haettu 1.11.2012)

      HIV (Human Immunodeficiency Virus)

      Hiv eli ihmisen immuunikatovirus on elimistön puolustusjärjestelmää tuhoava virus, joka aiheuttaa ihmiselle pysyvän infektion. Hi-virus kykenee muuntautumaan perimältään isäntäsolunsa kaltaiseksi ja siksi sitä on vaikea tuhota lääkkeillä. Virus tunkeutuu T-auttajavalkosoluihin (lymfosyytteihin) ja tuhoaa niitä. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunnan saaneella elimistön oma puolustuskyky heikkenee vähitellen ja hän altistuu monille erilaisille sairauksille. Hoitamattomana hiv-tartunta johtaa aidsiin. Hiv-tartunnan saanut voi olla vuosia oireeton.

      Aids (Acquired Immunodeficiency Syndrome)

      Aids on hiv-infektion vaihe, jossa immuunijärjestelmä on heikentynyt selvästi ja elimistön vastustuskyky tauteja kohtaan on alentunut. Hiv ja aids eivät ole sama asia, eikä kaikilla hiv-positiivisilla ole aidsia. Aids-diagnoosi tehdään vasta siinä vaiheessa, kun elimistön puolustuskyvyn heikennettyä henkilö sairastuu johonkin hivin oheistautiin. Aids-kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti tehokkaan hiv-hoidon seurauksena. (www.hivtukikeskus.fi, haettu 1.11.2012)

    • Seksuaalinen häirintä ja väkivalta

      Kuva: Shutterstock

      Kuva: Shutterstock

      Terveeseen seksuaalisuuteen kuuluu kyky kokea seksuaalisuutensa miellyttävänä ja turvallisena sekä kyky toteuttaa seksuaalisuuttaan ilman syyllisyyden, pelon ja ahdistuksen tunteita. Ihmisen seksuaalinen käyttäytyminen voi kuitenkin saada ilmenemismuotoja, jotka ovat ristiriidassa yleisten käsitysten, yhteisön normien, hyväksyttävyyden, sallivuuden ja lainsäädännön kanssa. (Virtanen 2002.) Tällöin liikutaan kriminalisoidun seksuaalisuuden ja seksuaalisen väkivallan alueilla. Väkivalta on aina toimintaa, joka on vahinkoa tuottavaa, etuja loukkaavaa, toisen vastustuksesta välittämätöntä, pakko- ja voimakeinoja käyttävää toisen vastustuksen murtamista. (Duodecim, Pirkko Brusila, 2006) Seksuaalinen väkivalta on aina uhka yksilön emotionaaliselle hyvinvoinnille ja tasapainoiselle tunnetaloudelle (Näre 2008).

      Seksuaalisessa väkivallassa, joihin raiskaus kuuluu, on aina kyse pakottamisesta seksuaaliseen kanssakäymiseen vastoin toisen tahtoa. Raiskaukseen liittyvä vallankäyttö tulee ilmi

      • väkivaltaisina seksuaalisina tekoina
      • tekoina, joissa on fyysinen kontakti.
      • tekoina ilman fyysistä kontaktia.

      Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö aiheuttavat aina trauman. Trauma on yksilölle tilanne, jossa voimavarat käsitellä psyykkisesti tapahtunutta ja siihen liittyviä tunteita on ylittynyt ja jolloin tilannetta ei kyetä prosessoimaan. Traumaattisen tilanteen seuraukset vaikuttavat yksilön elämään pitkään jälkeenpäin ja ilmenevät esimerkiksi erilaisina käsittely ja sopeutumisyrityksinä. Ihminen myös reagoi traumaan eri tavoin eri-ikäkausina. Traumaattisesta tilanteesta seuraa aina erilaisia reaktioita. ( Raijas 2000, Serenius 2003.) Seksuaalisen väkivallan uhri on useasti nainen ja tekijänä puolestaan mies. Tästä syystä seksuaalinen väkivalta ymmärretäänkin usein osana naisiin kohdistuvaa rakenteellista väkivaltaa, jota on vaikea erottaa muusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

      Seksuaalisen väkivallan seuraukset ovat hyvin moninaisia ja uhkaavat ihmisen psykofyysistä- ja seksuaalista hyvinvointia ja voivat ulottua vielä pidemmälle vaikuttaen ihmisen työkykyyn sitä heikentäen ja samalla muuttaen uhrin elämän olosuhteita. (Valkama 2003.)

      Seksuaalisen väkivalta kohdistuu yleensä naiseen ja tekijänä on mies. Suurin osa raiskauksista tapahtuu parisuhteessa. Naisiin kohdistuvan väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan, yleisin tapahtumapaikka on uhrin oma koti ja tekijänä puoliso (Heiskanen & Piispa 1998, ks Husso 2003). Noin kolme neljäsosa seksuaalisesta väkivallasta tapahtuukin niin sanotuissa luottamussuhteissa (Näre 2000). Lähipiirissä tapahtuneet väkivaltaiset teot jättävät kuitenkin uhriin pitkäaikaisemmat ja vahingollisimmat vaikutukset, voimakkaan häpeän ja syyllisyyden tunteiden ohella teko aiheuttaa luottamuksellisen suhteen rikkoutumisen. Tekoon liittyvä luottamuksen pettäminen ja tekijään liittyvä tuttuuden aste kertookin tunnetalouden intensiteetistä, joka rakentuu tekijän ja uhrin välisestä vuorovaikutuksesta, sen laadusta ja tiheydestä. Keskeinen tunnetalouden laatua ja intensiteettiä kuvaava tekijä on juuri luottamus. Arjessa olemme jatkuvasti sidottuja vuorovaikutustilanteisiin, joissa meidän on joko luotettava ja joissa meihin luotetaan. Tämä asetelma kuvaa sekä sukupuoli- että sukupolvijärjestelmiä, joiden risteyksissä syntyy toiseen sukupuoleen kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa (Näre 2008).


      Hyvin vähälle huomiolle on jäänyt miehiin kohdistuva seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja hyväksikäyttö. Virtasen mukaan (2002) parhaiten tunnettu ja tutkittu miehiin kohdistuva seksuaalinen väkivallan muoto on vankiloissa tavattava miesvankien seksuaalinen hyväksikäyttö tai muussa mielessä, kuten rangaistuksena ja nöyryytyksenä vankiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta. Tekijä on yleensä homo- tai biseksuaalinen mies ja teon motiivina on joko vietin tyydyttäminen tai vallan käyttö. Arkielämässä tavallisin miesten välinen seksuaalinen väkivallanteko on heteroseksuaalisen miesjoukon yksittäiseen mieheen kohdistuva ryhmäraiskaus joko nöyryytys- tai rangaistusmielessä. Seksuaalista väkivaltaa esiintyy homoseksuaalisten miesten kesken niin satunnaisissa kuin myös vakituisissa parisuhteissa (Mezey ja King 2000).

      Naisen mieheen kohdistamaa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä on vaikeampi todeta ja tutkia kuin miehen naiseen kohdistamaa seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalisesti väkivallan uhriksi joutuneet ovat kertoneet, että tavallisimpia seksuaalisia väkivallantekoja ovat olleet miesuhrien genitaalien koskettelu, masturbointi tai imeminen ja uhrin pakottaminen koskettelemaan naisen genitaaleja sekä pakottaminen suuseksiin tai yhdyntään ( Virtanen 2002). ( VirtuaaliAMK:n materiaaleja, Seksuaalinen väkivalta 3 op)

    • Lapsen ja nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu

       Kuva: Shutterstock.com
      Kuva: Shutterstock.com

      Yhteisöt ja kulttuurit ovat suhtautuneet insestitabuun eli sukupuoliyhteyden kieltoon lähisukulaisten välillä eri tavoin eri aikoina. Suomessa lähisukulaisten keskinäinen avioituminen on ollut pitkään rangaistava teko ja avioitumisesta lähisukulaisen kanssa on seurannut kuolemanrangaistus 1700-luvulla. Englannissa lapsen makaaminen kiellettiin vasta vuonna 1908 (Taskinen 2003). Suomalaiseen kulttuuriin kuuluva saunaperinne on mahdollistanut ja mahdollistaa edelleenkin luontevan alastomana esiintymisen perheenjäsenten kesken eikä tilanteita mitenkään erotisoida. Amerikkalaisessa kulttuurissa taas vanhempien esiintyminen alastomana lastensa nähden voi olla perusteltu syy tutkia hyväksikäyttöä. (Taskinen 2003)

      Suomessa lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on yläkäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia niitä ilmiöitä, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö voi sisältää useita eri seksuaalisen toiminnan tai sen yrityksen muotoja. (Taskinen 2003.) Lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön kuuluvat:

      • ruumiillinen pahoinpitely
      • raiskaus tai sukupuoliyhteys tai sen yritys
      • muu lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaava seksuaalinen teko
      • lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoaan vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen
      • lapsen altistaminen ikään ja kehitystasoon soveltumattomille ärsykkeille
      • lapsipornografia ja lapsen käyttäminen esiintyjänä epäsiveellisissä julkaisuissa
      • seksin ostaminen alle 18-vuotiaalta

      Suomen seksuaalirikoslainsäädännössä (563/1998) luku 20 (6§) lasten seksuaaliseksi hyväksikäytöksi luetaan:

      • sukupuoliyhteys 16 vuotta nuoremman lapsen kanssa tai
      • 16 vuotta nuoremman lapsen koskettelutai
      • muulla tavoin tehty seksuaalinen teko, joka vahingoittaa lapsen kehitystätai
      • lapsen saaminen itse ryhtymään mainittuun seksuaaliseen tekoontai
      • alle 18 vuotiaan taivuttamisen sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon.

      Yleisesti kaikissa kulttuureissa tunnetaan insestitabu eli sukupuoliyhteyden kielto lähisukulaisten välillä. (mm. Huopainen 2003). Tavallisin insestin muoto on sellainen, jossa isä käyttää hyväkseen tytärtään. On myös muotoja, joissa äiti käyttää poikaansa sukupuolisesti hyväksi tai veli sisartaan. Tutkimusten mukaan insestiä harjoittava on usein itsekin joutunut insestin uhriksi lapsuudessaan.
      Hyväksikäytetty lapsi  saattaa oireilla monin eri tavoin. Oireet ovat usein epäselviä, eikä aina voi selvästi tulkita tai päätellä, että oireet olisivat seurausta sukupuolisesta häirinnästä. Seksuaalisesti hyväksikäytetyllä lapsella saattaa olla monia erilaisia

      • somaattisia oireita
      • psyykkisiä oireita ja reaktioita
      • psykososiaalisia oireita(Taskinen 2003)

      (VirtuaaliAMK:n materiaaleja, Seksuaalinen väkivalta 3 op)

      • Videolla keskustellaan tavoista ennaltaehkäistä seksuaalirikoksia.

        Asiantuntijat: projektipäällikkö Antti Ervasti (Poikien Talo), kehittämispäällikkö Riitta Silver (Tukinainen ry) & rikosylikonstaapeli Tuija Kivinen (Helsingin poliisi).
        Toteutus: Suomen VirtuaaliAMK, MediaStage, Ayvot-hanke 2013

        Siirrä oikealleSiirräPäivitäKopioiPoistaPiilotaJaa rooleja
       

      Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tutkiminen

      Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen kuuluu rikosoikeudellisena asiana tehtävä kuluu poliisille.
      Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön todentaminen on vaikeaa. Lapsi on riippuvainen perheestään ja täten alisteisessa asemassa. Helposti lapsi vaiennetaan uhkailuilla ja pelottelulla. Hän on aina lojaali ja solidaarinen vanhemmilleen, olivatpa he millaisia hyvänsä.
      Aina kun epäillään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, on muistettava, että on tehtävä

      • lastensuojelullinen selvittely
      • rikostutkimus
      • somaattiset pediatriset tutkimukset
      • gynekologiset tutkimukset
      • lastenpsykiatriset tutkimukset
      • oikeustieteelliset tutkimukset
      • psykologiset tutkimukset.

      (Räsänen ym. 2001, Taskinen 2003, Virtanen 2002.)

       

      Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen hoitoon ohjaus

      Suomessa perheneuvolat, joissa on erikoistuneet ammattilaiset lapsiperheiden ongelmatilanteisiin, auttavat seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen hoitoon saattamisessa. Lastensuojelu vastaa lasten turvallisuudesta ja tarvittaessa ottaa lapsia huostaan, jos lapsella on vaara tulla seksuaalisesti häirityksi. Päiväkodit ovat keskeisessä asemassa, sillä siellä koulutetut lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat tarkkailevat lapsia, heidän toimiaan ja käyttäytymistään. Nykyisin päiväkotien työntekijöiltä vaaditaan rikosrekisteri ja heidän taustatietonsa tarkistetaan.
      Myös kouluterveydenhuollon henkilökunta, terveydenhoitajat ja opettajat ovat yhteistyössä, jos on epäilyä lapsen hyväksikäytöstä. Yhteistyötä tehdään myös lasten vanhempien kanssa. Suomessa lasten psykiatriset yksiköt ovat toimipisteitä, joissa on panostettu seksuaaliseen riistoon liittyvien lasten psykiatrisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Poliisissa on myös erikoiskoulutettuja henkilöitä, jotka tutkivat lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Edelleen eri järjestöillä on toimintaa ja erilaisia auttamisohjelmia seksuaalisesti hyväksikäytetyille lapsille ja heidän vanhemmilleen. (Cacciatore 2000).
      Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti perusterveydenhuollon epäilyä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

      Pedofilia

      Myös pedofilia on seksuaalinen mieltymys, joka tarkoittaa seksuaalista kiinnostusta esimurrosikäisiin lapsiin. Sen alkuperästä tai kehittymisen syistä ei tällä hetkellä ole pitävää tieteellistä tietoa, vaikka joissakin tapauksissa pedofiiliset mieltymykset on voitu yhdistää henkilön lapsuuden seksuaalisiin kokemuksiin tai kaltoinkohteluun.

      Kuten kaikki mieltymykset, pedofiiliset mieltymykset voivat vaihdella voimakkuudeltaan huomattavasti. Joissakin tapauksissa kyse on seksuaalisuudessa tai fantasioissa esintyvästä vivahteesta, toisissa tapauksissa mieltymys on eksklusiivinen eli kunnollinen kiihottuminen tai laukeaminen ei ole mahdollista ilman mieltymyksen toteuttamista jollakin tavoin. Joillakin mieltymys ilmenee pelkästään fantasioina, joillakin erotisoitumisena lasten läheisyydestä tai lapsen olemuksesta, joillakin se on rakkauden tunteita ja hengenheimolaisuutta lasta tai lapsia kohtaan (Tommi Paalanen, 2012. Aikuisen seksuaalisuus-kurssi. (https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=1530)

      Mieltymykset ja teot eroavat toisistaan

      Pedofiilinen seksuaalinen mieltymys ei ole suorassa yhteydessä lasten seksuaaliseen kaltoinkohteluun. Kaikki pedofiilit eivät koe tarpeelliseksi toteuttaa mieltymystään käytännössä tai sitten he pitävät lapsen vahingoittamista vastenmielisena tai vääränä. Toiset eivät välitä eettisistä rajoista ja pyrkivät kontaktiin lapsen kanssa. On hyvä muistaa, että läheskään kaikki lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tehneet henkilöt eivät ole pedofiileja.

      Pedofiilit ovat usein äärimmäisen inhon tai vihan kohteina, ja heidät nimetään usein ryhmäksi, jota ammattilaiset (esimerkiksi lääkärit tai terapeutit) eivät haluaisi kohdata tai hoitaa. Vihamielinen asenne saattaa kuitenkin toimia taustalla olevia motiiveja (esim. lasten suojeleminen) vastaan, sillä pedofiili voi olla etsimässä apua omien mieltymystensä hallinnassa pitämiseen. Avun tarjoaminen on silloin ensimmäinen askel lasten suojelemiseksi ja seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi.(Tommi Paalanen, 2012. Aikuisen seksuaalisuus-kurssi. (https://moodle.amk.fi/mod/page/view.php?id=1530)

    • Opettajien jatkokehitysideoita

      Tähän opettaja voi tuoda kurssin jatkokehitysideoita, ilmoittaa rikkinäisistä/vanhentuneista linkeistä/ tiedoista.