Asennustavat

Sivusto: DIGMA-oppimisympäristö
Kurssi: Sähköasennusten perusteet
Kirja: Asennustavat
Tulostanut: Vierailija
Tulostettu: sunnuntai, 4. joulukuuta 2022, 03:30

Kuvaus

Perustietia asennustavoista

1. Johtojen ja kojeiden asennustavat

Sähköasennukset, johdot ja kalusteet, voidaan asentaa usealla eri tavalla. Asennustavan valintaan vaikuttaa niin tilan käyttötarkoitus kuin seinien, kattojen ja lattian rakenteet ja materiaalit. Samoin asennustapaan voi vaikuttaa palosuojausvaatimukset, mekaaninen suojaamistarve ja muut asennusten suojaustarpeet. Asennustarvikkeet tulee valita asennustavan mukaisesti. Tavanomaisissa asennustarvikkeissa (kytkimet, pistorasiat, johdotustarvikkkeet) on paljon vaihtoehtoja eri asennustapoihin ja -paikkoihin.

1.1. Asennustarvikelinkkejä

Tutustu valmistajien tuotteisiin esimerksi oheisissa linkeissä:

ABB asennustuotteet

Schneider-Electric Asennustuotteet

-

2. Johtojärjestelmän asennustavat

Pienjänniteasennusstandardi (SFS 6000-52) antaa taulukossa A52.1 erilaisissa tilanteissa vaadittavia asennustapoja. Johtojärjestelmä  voi olla:

  • rakennuksen ontelossa
  • kaapelikanavassa
  • maassa
  • upotettuna rakenteisiin
  • pinta-asennuksena
  • ilmassa

Asennustapoina voi olla:

  • kiinnittämättä
  • kiinnitettynä
  • putkessa
  • avattavassa tai umpinaisessa johtokanavassa
  • kaapelihyllyllä, -tikkaalla tai –kannattimilla
  • eristimillä

Yhteisen kaapelivaipan sisällä, samassa asennusputkessa tai johtokanavassa voi olla useita virtapiirejä edellyttäen, että kaikkien johtimien eristys on valittu jännitteeltään suurimman virtapiirin johtimien eristyksen mukaiseksi. Esimerkkiasennustapoja on esitetty taulukossa A52.3. Johtojen kuormitettavuuden määrittely on kohdassa 523.


Johdon asentamiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä

Johtojärjestelmän asennuksessa on otettava huomioon ulkoiset tekijät, joille järjestelmä on asennuspaikassaan alttiina (522 1-14):
ympäristön lämpötila
- ulkoiset lämmönlähteet
- vesi
- vieraat kiinteät aineet
- korroosiota tai likaantumista aiheuttavat aineet
- iskut
- värähtelyt
- muut mekaaniset rasitukset
- kasvusto ja homeet
- eläimet
- auringon säteily
- seismiset vaikutukset
- tuuli
- rakenteiden liikkeet

===================================================================

Tehtävä Tutustu vaatimuksiin ja etsi vastaus

1. Mikä on suurin sallittu johtimen lämpötila MMJ-johdolle? (PVC-eristys)

2. Mikä pitää olla IP-luokka talon ulkokatolle asennetulle johtojärjestelmälle?

3. Millaista johtoa tai kaapelia on käytettävä ripustettavan valaisimen asennuksessa?

2.1. Putkitus ja kanavat

Sähköputkitus ja johtokanavat ovat osa johtojärjestelmää. Ne tulee olla valmiiksi asennettuja ennen kuin johto vedetään niihin sisään. Johtimia vedettäessä putkeen ne eivät saa vaurioitua. Asennettavan johdinmäärään vaikuttaa johtimien kuormitettavuuteen (taulukko B52.17).

Johtojärjestelmät (mm. putkikoko) on valittava ja asennettava siten, että vältetään kaapelien vaipan ja eristyksen sekä liitäntälaitteiden mekaaninen vahingoittuminen asennuksen, käytön ja huollon aikana. Johtojärjestelmiin, joihin tai joista on tarkoitus vetää kaapeleita tai johtimia, on päästävä tätä varten käsiksi. Putki ja tarvikkeet valittava olosuhteiden mukaisesti. Muoviputken pitkäaikainen käyttölämpötila < 60°C.

Sähköputkien tunnusjärjestelmä [pdf, 60 KB]

Tehtävä: Mitä tarkoittaa sähköputkessa oleva merkintä JM 20 34411265-0101 S, D, N, FI

Asennustarvikkeista ja niiden käytöstä lisätietoja valmistajien esitteistä

ABB asennustuotteet

Schneider Electric

Betonielementtien sähköputkituksesta on aineisto linkissä.

Kaapelikanavat

Kaapelikanavia käytettään tiloissa, joissa on sähköpisteiden lisäksi runsaasti muuta kaapelointia (esim. tietoliikennejärjestelmien johdotukset) ja johtoreittien halutaan olevan helposti avattavia sekä väljiä. Tyypillisiä kohteita ovat mm. toimistot ja atk-opetustilat. Kanavien koko ja rakenne valitaan tilan käyttötarpeen mukaan. Usein sähköverkon ja tietojärjestelmien johdotukset sijoitetaan toisistaan erilleen. Saatavilla on kalusteratkaisuja, jotka on suunniteltu nimenomaan kanava-asennukseen. Esivalmistellut osat nopeuttavat asennustyötä.

Asennusesimerkkejä valmistajien sivuilta

Schneider Electric

2.2. Kaapelihyllyt

(LÄHDE: ST 51.13 ja valmistajat)

Hyllyt, tikkaat ja valaisinripustuskiskot jaotellaan rakenteiden osalta seuraavasti:

  • tikashylly
  • tikashylly pystynousuja varten (pienoissa edessä urat rivikiinnikkeille)
  • levyhylly umpipohjainen
  • levyhylly reiällinen
  • ripustuskisko.

Hyllyn rakenne ja siihen asennettujen kaapelien lukumäärä vaikuttaa johtojen kuormitettavuuteen (523.8.2). Kulma-, risteys- ja nivelkappaleina sekä liitoskappaleina ja kannattimina käytetään järjestelmän vakio-osia. Tarvikkeiden mitoituksen on vastattava kuormituksia.

Yleisimmät materiaalit ovat seostettu alumiini tai korroosiosuojattu teräs.Alumiinia ei yleensä pintakäsitellä. Tarvittaessa voidaan suorittaa polttomaalaus. Teräs kuumasinkitään ja/tai polttomaalataan. Kaapelihyllyjen tyyppi ja kiinnitystapa tulee valita kaapelikuormituksen mukaan ottaen huomioon varaukset tulevaisuuden lisäyksiin.

Hyllyasennuksissa kaapeliasennuksissa voidaan käyttää pinta-asennustuotteita tai esivalmisteltuja johtojärjestelmiä.

Lisätietoa johtojärjestelmistä

=================================================================

Tehtävä (tarvittavat tiedot liiteessä)

Kuinka etäällä saa olla kaapelihyllyn SYSTEMAL hyllyn NH1 (kapea) kannakkeet, jos sille asennettujen kaapelien yhteispaino on n. 40 kg/m?

Kuinka monta MMJ5x6 kaapelia tällöin voisi hyllyllä olla, jos siinä ei ole muita johtoja?

Hyllyn tiedot

Kaapelitiedot

2.3. Pinta-asennus

Sähköjohtojen asentaminen pintaan soveltuu tiloihin, joissa asennuksen ulkonäöllä ei ole keskeistä merkitystä ja johdot voidaan suojata mekaanisilta vaurioilta. Pinta-asennusta käytetään yleisesti myös lisäys- ja muutostöissä sekä saneerauskohteissa. Johdon kiinnitystyötä tai lopputuloksen ulkonäköä voidaan parantaa käyttämällä lista-asennusta.

Tuote-esimerkkejä pinta-asennustuotteista

ABB asennustuotteet

3. Asennusten ryhmäjohdot

(SFS 6000-132:2012)

Kuormituksen määrä ja laatu
Valaistusta, lämmitystä, tehonkäyttöä, ohjausta, merkinantoa, televiestintää yms. varten tarvittavien virtapiirien lukumäärä ja laji määritetään seuraavien tekijöiden perusteella:

  • -kulutuspisteiden sijainti
  • eri virtapiirien odotettavissa oleva kuormitus
  • tehontarpeen päivittäiset ja vuotuiset vaihtelut
  • mahdolliset erityisolosuhteet kuten harmoniset yliaallot
  • ohjauksen, merkinannon, televiestinnän yms. asettamat vaatimukset jne.
  • ennakoitava tehontarve tulevaisuudessa, jos se on tiedossa.

Ryhmäjohtojen koko (poikkipinnat) määritellään samojen periaatteiden mukaan kuin pää- ja nousujohdotkin. Mitoitusta on käsitelty tarkemmin "Johdon mitoitus" -osassa aineistoa ja linkissä.

Erotuslaiteet (SFS 6000-132.10, 6000-465,6000-559)

Sähköasennuksessa on oltava riittävästi erotuslaitteita siten, että virtapiirit tai yksittäiset laitteet voidaan kytkeä ja/tai erottaa verkosta huoltoa, testausta, vian etsintää ja korjauksia varten.

Kaikille sähkölaitteille suunnitellaan siis käyttökytkin käytön kannalta valittuun paikkaan. Lisäksi jokaisessa laitteiston osassa, jossa voi olla tarpeen ohjata syöttöä odottamattoman vaaratilanteen poistamiseksi, on oltava hätäkytkentämahdollisuus.

Valaisinryhmät, joissa valaisimet jaetaan kolmivaihejärjestelmässä kolmelle vaihejohtimelle ja yhdelle yhteiselle nollajohtimelle, on merkittävä tai sijoitettava siten, että kaikki vaihejohtimet voidaan erottaa samanaikaisesti.

Ryhmäjohtojen määrä (SFS 6000-3-314.1:2012)

Jokainen asennus on ryhmiteltävä virtapiireihin siten, että

  •  vikatapauksetään vaara ja haittavaikutukset rajoitetaan mahdollisimman pieniksi
  • asennusta voidaan turvallisesti käyttää, tarkastaa, testata ja huoltaa (ks. myös osa 5-53)
  • vältetään vaara, joka voi aiheutua yksittäisen virtapiirin esim. valaistusvirtapiirin vioittumisesta
  • vähennetään liian suurten suojajohtimen virtojen, jotka eivät johdu vioista, aiheuttamaa vikavirtasuojien epätoivottua toimimista
  • lievennetään sähkömagneettisten häiriöiden (EMI) vaikutusta
  • ehkäistään jännitteettömäksi tehtyjen piirien tulemista epäsuorasti jännitteiseksi.

Samassa ryhmäjohdossa (<1000 V) voi olla useita sähkölaitteita. Suuritehoiset laitteet ja koneen (ryhmäjohtoa suojaavan suojalaitteen nimellisvirta > 16 A) asennetaan yleensä omaan ryhmäjohtoonsa. Ryhmät voivat olla 1-, 2- tai 3-vaiheisia. Ryhmiä suunniteltaessa on selvitettävä, että kojeiden liittimet sopivat ryhmäjohdolle. Samaan ryhmään sijoitetaan teholtaan samaa suuruusluokkaa olevia laitteita, jolloin johdon ylivirtasuoja suojaa osittain myös kulutuskojetta.

3.1. Ryhmäjohdon jatkaminen

Luoksepäästävyys (SFS6000-5-513 ja -526)

Kaikki sähkölaitteet johdotus mukaan luettuna on sijoitettava ja asennettava siten, että niitä voi käyttää, tarkastaa ja huoltaa sekä päästä käsiksi liitoksiin. Sähkölaitteiden sijoittaminen koteloihin tai vastaaviin ei saa merkittävästi haitata näiden toimenpiteiden suorittamista. Kaikkiin liitoksiin pitää päästä käsiksi tarkastusta, testausta ja huoltoa varten, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

  •  maakaapelien liitokset
  • massaan valetut tai kapseloidut liitokset 
  • liitokset kylmäjohtimen ja katto-, lattia- tai saattolämmitysjärjestelmän välillä.

Jatkokset, haaroitukset yms. tehdään tarkoitukseen sopivissa rasioissa tai ryhmäjohdon jatkamiseen tarkoitetussa kojeessa. Rasioihin tulee siis päästä käsiksi myös asennuksen valmistumisen jälkeen. Rasian on oltava riittävän tilava ja sovelluttava käyttöpaikkaansa.

Ryhmäjohdon voi jatkaa myös kulutuskojeessa, jos se rakenteeltaan sopii jatkamiseen. Kojeessa on tällöin merkintä -O-. Kytkimien ja pistorasioiden (1-v) liittimet yleensä tarkoitettu enintään 2x2,5 mm2 johtimille. Jatkamisen(ketjuttamisen) edellytyksenä on:

  • ryhmäjohdon poikkipinta-ala ei muutu
  • ketjutus ei jatku jakorasialle
  • erillinen PE-johdin
  • irrallisia liittimiä ei suositella kojerasiaan, jossa on asennettuna koje (esim. kytkin, pistorasia)
  • vain kaksi johtoa/putkea rasiaa kohden.

3.2. Ryhmityssuosituksia

Kulutuskojeiden ja laitteiden määrä samassa ryhmässä tulee perustua niiden yhteenlaskettuun tehoon ja ryhmän kokonaisvirtaan. Virta ei saa olla suurempi kuin 0,9 x ryhmän suojalaitteen nimellisvirta.

Esimerkki (resistiivinen kuorma, cosφ=1)

  • suojalaitteen mitoitusvirta 10 A => asennettava teho Pasennus < 0,9 * 10 A * 230 V = 2 kW
  • suojalaitteen mitoitusvirta 16 A => asennettava teho Pasennus < 0,9 * 16 A * 230 V = 3,3 kW

Pistorasia- ja valopisteryhmissä ei teho ole yleensä tiedossa ja tällöin voidaan käyttää kojemäärinä:
- ryhmän suojalaitteen mitoitusvirta IN=10 A => ryhmässä max. 10 kulutuspistettä
- ryhmän suojalaitteen mitoitusvirta IN=16 A => ryhmässä max. 15 kulutuspistettä.

Valaistusryhmiä suuniteltaessa on myös otettava huomioon syttymishetken virtapiikit. Valaisinvalmistajat ja suojalaitetiden valmistajat antavat valmiita taulukoita mm. siitä, miten monta lamppua voidaan kytkeä ryhmiin.

Lisätietoa valaistuksen ryhmityksestä.

Asuinrakennuksissa asennetaan oma ryhmäjohto (IN=16 A) suuritehoisille laitteille:

  • liesi
  • pesukoneet ja kuivausrummut
  • keittiöpistorasiat
  • autotallin pistorasiat yms.
  • LVI-kojeet (ilmastointi, pumput, lämpöpumput, yms)

Muissa kuin asuinrakennuksissa yleensä asennetaan pistorasiat omiin ryhmäjohtoihinsa ja valaistus omiin ryhmiinsä. Pistorasiaryhmät suojataanIN=16 A suojilla. Valaistusryhmien koko määräytyy tilojen koon ja käyttötarkoituksen mukaan.

Ryhmitykseen vaikuttaa myös vikavirtasuojakytkinvaatimukset (mm. pistorasiaryhmät).

Ryhmitysesimerkki