SEKSUAALITERVEYDEN PERUSKÄSITTEIDEN SANASTO


Seksuaaliterveyden peruskäsitteiden sanasto sisältää seksologiaan liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden määrittelyä. Lähdeaineistona on käytetty pääsosin Tuisku Ilmosen ja Jussi Nissisen kokoamaa sanastoa teoksessa Apter ym. (toim.) Seksuaalisuus. 2006. Duodecim.

Selaa sanastoa tässä hakemistossa.

Erikoismerkit | A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | Z | Å | Ä | Ö | Kaikki

Sivu:  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  ...  18  (Seuraava)
  Kaikki

S

Sadomasokismi, sadismi tai masokismi

Seksin yhteydessä sadistin tai masokistin rooleissa olevien ihmisten välistä vuorovaikutusta kuvaava termi. Se on aikuisten välistä, yhteiseen haluun ja sopimukseen perustuvaa vuorovaikusta, jonka kumpikin osapuoli kokee palkitsevaksi ja muun muassa seksualisuuteen, valtaan ja luottamuksenn liittyvää mielihyvää tuottavaksi. Vuorovaikutukseen voi kuulua seuraavia tekijöiä: alistaminen tai alistuminen, aktiivinen tai passiivinen verbaalinen nöyryyttäminen tai panettelu, fyysiset rangasitukset, sitominen ja fyysisen kivun tuottaminen.

Sadisti on henkilö, joka nauttii roolin ottamisesta toisen alistajana ja masokisti henkilö, joka nauttii alistetuksi tulemisesta. Osalla roolit ovat pysyviä, osalla ne muuttuvat tilanteesta toiseen tai iän myötä.

Käytetää usein lyhennettä s/m. Sadomasokismi -termiä on käytetty myös laajemmin kuvaamaan kahden ihmisen suhdetta, jossa esiintyy sellaistatoistuvaa alistaminen tai alistuminen -vuorovaikutusta, joka ei ole yhdessä sovittua ja rajattua ja joka voi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Tällöin ei ole kyse yhdessä sovitusta seksualisen tai muun mielihyvän tavoittelusta, vaan alistavasta vallankäytöstä.


Seksi

Seksualisuus käyttäytymisenja toiminnan tasolla sekä tähän toimintaan liittyvät ajatukset, mielikuvat, halut, tarpeet ja tunteet. Seksuaalinen toiminta voi olla oman seksuaalisuuden ilamisua, kontaktien hakemista, seksuaalisen nautinnon tavoittelua ja kokemista yksin tai partnerin kanssa sekä yhdyntöjä raskauden aikaansaamiseksi. Seksuaalisia tarpeita voi tyydyttää ilman partneriin kohdistuvia rakkauden ja hellyyden tunteita, ja tarvetyydytys voi olla hyvää seksiä.Tunteet voivat antaa seksuaalisille kokemuksille lisää ulottuvuutta ja syvyyttä ja näin olla täreä osa seksin laatua.


Seksiaddiktio tai seksiriippuvuus

Termiä on käytetty kuvaamaan erityisen voimakakita tai intensiivisiä, toistuvia tai pakonomaisia seksiin liittyviä ajatuksia, mielikuvia ja käyttäytymistä. Termi syntyi analogiana päihderiippuvuudelle. Sitä pidetään epämääräisenä, koska se kytkee yhteen monia erialisia asioita ja koska sitä on vaikea mitata objektiivisesti. Pakonomaisen, piintyneen, epätyydyttävän, itsekeskeisen, itsetuhoisen, häikäilemättömän tai aggressiivisen seksuaalisen käyttäytymisen taustalla voi olla hyvin erilaisia tekijöitä.


Seksiapuvälineet

Käytetty aiemmin kaikista seksivälineistä. Apuvälineiksi voi kutsua sellaisia välineitä, joiden avulla voidaan helpottaa tai ratkaista seksuaalsiin toimintoihin, kuten erektion syntymiseen ja kestoon liittyviä ongelmia.


Seksismi

Ajatetlutapa, jossa sukupuolieroja pidetään perustana sosiaaliselle syrjinnälle. Käytännössä tämä on yleensä tarkoittanut naisten syrjintää. Ilmaisulla voidaan tarkoittaa myös sukupuolierojen korostamista ja vahvistamista. Seksisimi ei viittaa esimerkiksi seksikkyyteen tai seksin korostamiseen mainoksissa, vaikka termiä käytetään tässä merkityksessä esimerkiksi mielipidekirjoituksissa.

 


Seksitaudit

Käytetty synonyyminä päasiassa sukupuolielinten kosketuksen kautta tarttuvilla taudeille. Ks. Sukupuolitaudit.


Seksologi

Yleisnimike, jota Suomessa on käytetty sekä seksologian tutkijoista että seksuaaliongelmien kanssa työskentelevistä seksuaalikasvattajista, - neuvojista ja terapeuteista. Ei auktorisointia, ei nimikkeen suojausta. Ks. Kliininen seksologi


Seksologia

Seksuaalisuuteen liittyvinen ilmiöiden tutkimus ja seksuaalisuuteen liittyvä ammatilline toiminta, joka perustuu systemaattiseen, tieteellisesti tutkittuun tietoon. Sekslogialla ei ole omaa tieteen teoriaa, vaan se koostuu moni- ja poikkititeteellisestä tutkimuksesta. Seksologista tietoa tuottavat luonnontitetee, ihmistieteet ( humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet ja soveltavat ihmis- ja luonnontieteet) ja ideatieteet (filosofia, tilastitiede ja systeemitieteet). Kliinisen seksologian alueeseen voidaan lukea lääketiede, psykologia ja hoitotyö ja -tiede. Soveltava seksologia asettuu teoreettisen ja kliinisen seksologian välimaastoon ja siihen sisältyvät kasvatustiede, teologia ja oikeustiede.


Seksuaakinen sosialisaatio tai seksuaalisosialisaatio

Kaikki ne vuorovakutusprosessit ja elämänhistoriaan liittyvät tekijät, joiden perusteella yksilön ymmärrys ja kokemus seksuaalsiuudesta muovautuvat. Seksuaalisen sosialisaation ja seksuaalikasvatuksen kautta opitaan sekä tiedollisesti, että kokemuksellisesti, mitä seksuaalsiuus on ja mitä sen tulisi olla. Näin opitaan myös seksuaalisuutta koskevat erottelut: mikä on mitäkin, mikä on hyväksyttävää ja mikä paheksuttavaa, mikä toivottavaa ja mikä ei-toivottavaa, mikä on tervettä ja mikä on sairasta. Sosialisaatiossa opitaan seksuaalisuutta koskevat normit, minkälainen on seksuaalisesti " normaali" tyttö ja poika, mikä on ominaista, sopivaa ja sallittua seksuaalista käyttäytymistä.


Seksuaali-identieetti

Omaan seksuaalisuuteen ja se suuntautumiseen liittyvä mielikuva, joka muodostuu suhteessa sosiaaliseen ympäristöön.


Seksuaali-ideologia

Uskomusjärjestelmä, joka määrittää, mikä on soveliasta seksuaalikäyttäytymistä mieheille ja naisille elämän eri vaiheissa ja erilaisissa ihmissuhteissa. Suurimmassa osassa maissa uskonnollisuuden aste ja suurten uskontojen yleisesti hyväksytyt dogmit vaikuttavat vahvasti seksuaali-ideologeihin.


Seksuaalietiikka

Inhimillisen seksuaalisuuden alueella vallitsevien arvojen moraalifilosofinen tarkastelu, esimerkiksi seksuaalimoraalinn filosofinen tutkimus, jossa arvioidaan ja vertaillaan erilaisten käsitysten perusteita, yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta. Termiä käytetään joskus lähes samassa merkityksessä kuin käsitettä seksuaalimoraali.


Seksuaalifantasia tai seksuaalinen fantasia

Eroottisesti tai seksuaalisesti kiihottavat mieleikuvat ja kuvitelmat. Fantasiat ovat osa normaalia seksuaalisuutta, eivät korvike muille toiminnoille. Ne ovat usein salattu seksuaalsiiuden osa-alue; fantasioissa voidaan kuvitella tilanteita ja suhteita, jotka koetaan kielletyiksi, ja näin rikkoa tabujen rajoja. Fantasioihin voi niiden kiihottavuuden lisäksi liittyä syyllisyyden tunteita, häpeää tai pelkoja omasta poikkeavuudesta. Monet kielletyistä koetuista fantasioista liittyvät toimintoihin, joita suurin osa ihmisistä ei milloinkaan toteuttaisi, vaikka siihen olisi tilaisuus. Useimmat ihmiset  käyttävät fantasioita itsetyydytystilanteissa tai vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa voimistamaan seksuaalista kiihottumista.


Seksuaalikasvatus

Seksuaalikasvatus-termillä ymmärretään usein pelkästään nuorten seksuaalikasvatusta. Pienten lasten seksualikasvatuksen oletetaan usein tapahtuvan seksuaalisosialisaation myötä eikä sitä systemaattisesti toteuteta esimerkiksi päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Nuoruusikäisten seksuaaliaksvatuksen tavoitteena on lisätä tyttöjen ja poikien ymmärrystä ihmisestä sukupuoli- ja seksuaaliolentona, laajentaa yksilöllistä harkinta- ja toimintakykyä sekä tukea nuoren omaleimaisen kokonaispersoonallisuuden rakentumista. Yhteisötasolla nuoruusikäisten seksuaalikasvatuksen tavoitteena on sukupuolten ja yksilöiden välisen tasa-arvon ja seksuaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten seksuaaliterveyspalveluihin sisältyy myös seksuaalikasvatuksellinen ulottuvuus. Ammatillinen seksuaalikasvatus jaetaan kolmeen osaan: 1. Seksuaalivalistus on joukkokohtaista ja yksisuuntaista, toteutetaan joukkoviestinnän keinoin. 2. SEksuaaliopetus on ryhmäkohtaista, opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. 3. Seksuaalineuvonta on henkilökohtaista, yksilön tarpeisiin ja kysymyksiin pohjautuvaa.

WHO julkaisi vuonna 2010 Seksuaalikasvatuksen standardin johon voit perehtyä oheisen linkin kautta. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/039844e2-c540-4e81-834e-6f11e0218246

 


Seksuaalikirurgia

Sukupuolielimiin, rintoihin ja joissakin tapauksissa myös laajempiin kehon alueisiin kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet.


Seksuaalikulttuuri

Kokonaisuus, joka kattaa yhteisössä valitsevat seksuaalitavat (seksuaalikäyttäytyminen), seksuaalimoraalin ( seksuaalielämää koskevat arvot ja normit), seksuaalisuutta koskevat tiedot ( teteelliset ja ei-tieteelliset käsitykset) sekä niitä ilmentävät henkiset ja aineelliset tuotteet kuten kieli, kirjallisuus, kuvat, musiikki ja tanssi. Yhteisön valtakulttuurin sisälle voi syntyä ala- ja osakulttuureita, kuten esimerkiksi monien kaupunkien homokulttuuri. Valtakulttuuri voi omaksua näiden ala- tai osakulttuurien tuottamia käsitteitä.


Seksuaalilääketiede

Seksuaalisuutta tarkasteleva lääketieteen osa-alue.


Seksuaalimoraali

Kulttuurin tai yhteisön seksuaalisuuden tarkoitusta ja olemusta koskevien olettamusten heijastuminen seksuaalielämää koskevissa arvoissa ja normeissa. Seksuaalimoraali pyrkii säätelemään seksuaalista käyttäytymistä ja määrittämään, mikä sen alueella on oikein ja väärin. Seksuaalimoraalin taustalla ovat usein perinteiset ja uskonnolliset käsitykset ja se voi ajan myötä muuttua. Alakulttuureissa voi vallita valtakulttuurista poikkeava seksuaalimoraali.


Seksuaalinen ahdistelu

ks. Seksuaalinen häirintä


Seksuaalinen aktiivisuus

Yksilön seksuaalisuuden ilmentyminen seksuaalisina ajatuksina, mielikuvina, tunteina ja käyttäytymisenä.


Seksuaalinen anhedonia

Seksuaalisen mielihyvän ja nautinnon kokemuksen puuttuminen, vaikka yksilö reagoi kiihottumalla ja saavuttaa orgasmin.


Seksuaalinen autonomia

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus nähtynä niin, että yksilön seksuaalisuus on olemassa sellaisenaan, ei vain osana parisuhdetta tai mahdollisuutena lisääntyä.


Seksuaalinen aversio

Eriasteinen vastenmielisyys seksuaalisuutta ja seksuaalisia toimintoja kohtaan, mikä voi ilmetä ahdistuneisuutena, paniikireaktioina tai haluttomuutena tai kyvyttömyytenä kokea seksuaalista mielihyvää.


Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu

Seksuaalisesti virittäytynyttä toisen henkilön seksuaalista lähestymistä vastoin hänen tahtoaan, jolloin se on ei-toivottua ja yksipuolista ja saattaa sisältää painostamista. Lähestyminen voi tapahtua niin fyysisesti kuin sanoin, elein tai muutenkin ilman puuttumista toisen ruumiilliseen koskemattomuuteen. Häirintää voidaan pitää lievempiasteisena kuin ahdistelua. Häirinnän ja ahdistelun määrittely on usein vaikeaa sen vuoksi, että kyse on myös kokemuksellisesta asiasta. Se, minkä joku kokee häirinnäksi, ei toiselle sitä ole. Muun muassa tasa-arvolaissa on seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskevia säädöksiä. Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi.


Seksuaalinen halu

Seksuaalisesta mielenkiinnosta ja virittymisestä syntyvä halu saada seksuaalisen kiihottumisen, laukeamisen ja aistillisen mielihyvän kokemuksia. Virittyminen voi lisätä halua ja halu puolestaan virittymistä ja kiihottumista.


SEksuaalinen haluttomuus

TErmillä voidaan kuvata seksuaalisen halun vähäisyyttä tai puuttumista. Usein käsitteenä epämääräinen, koska sen alle voidaan niputtaa eritasosia ja etiologialtaan hyvinkin erilaisia ilmiöitä. Seksuaalinen halu voi olla hyvin vähäinen pitkäänkin ilman että se koetaan ongelmaksi. Parisuhteessa on usein kyse seksuaalisen halun laadullisista ja määrällisistä eroista ja normaaleista aktiivisuuden ja kiinnostuksen vaihteluista. Pari saattaa joutua torjutuksi tulemisen, syyllistymisen ja syyllistämisen noidankehään, varsinkin jos seksiä yritetään väkisin, jolloin nautinto katoaa ja kiinnostus entisestään vähenee. Kiinnostumattomuus seksuaalisesta toiminnasta voi johtua myös muun muassa seksuaalisesta aversiohäiriöstä, sairauksista tai vammoista, hormonitoiminnan muutoksista, lääkkeistä, runsaasta päihteiden käytöstä, toiminnallisista ongelmista, psyykkisestä traumasta, väsymyksestä, masennuksesta, ahdistuksesta, stressistä tai parisuhteen erilaisista ongelmista.


Seksuaalinen hyväksikäyttö

Sisältää rikoslain mukaan teot, joissa ei käytetä pakottamista, mutta tekijä käyttää hyväksi asemaansa. Hyväksikäyttö on kuitenkin yleensä yksipuolista ja tahdonvastaista ja sisältää painostamista tai heikommassa tai puolustuskyyttömässä asemassa olevan tilanteen hyväksikäyttöä. Aikuisten ja nuorten (16-18v) kohdalla se voi sisältää uhrin painostamista, palkitsemista, uhkailua tai kiristämistä esimerkiksi työelämään liittyvissä suhteissa.

Alaikäisten (alle 16v) ollessa uhreina hyväksikäyttöön voi sisältyä 1. välitön puuttuminen lapsen ruumiiseen (intiimialueiden koskettelu tai kiihottaminen, pakottaminen tekijän sukupuolielinten kosketteluun tai muuhun seksuaaliseen tyydyttämiseen ja yhdyntä tai 2. lapsen johdattaminen muuhun ikää ja kehitystasoa vastaamattomaan toimintaan kuten yhdyntöjen seuraaminen, paljastelu, seksilehtien ja - videoiden näyttäminen tai lapsen käyttäminen esiintyjänä epäsiveellisissä julkaisuissa.

Lasten keskeisiä seksileikkejä ja seksuaalsisia kokeiluja ei lueta hyväksikäytöksi. Lapsen ollessa uhrina tekijä voi olla aikuinen tai uhria selvästi vanhempi nuori henkilö. Tekijä saattaa olla myös nuori tai aikuinen henkilö, joka älyllisessä tai tunne-elämän kehityksessään on sellaisessa vaiheessa, että samaistuu lapsiin tai itseään selvästi nuorempiin henkilöihin tai ei kykene erottamaan eri ikäryhmiä toisistaan. Ks. myös seksuaalirikos.


Seksuaalinen hyvinvointi

Voidaan nähdä seksuaalista terveyttä laajempana käsitteenä, joka sisältää seksuaalisuuden  tunnistamiseen, kokemiseen, toteuttamiseen ja nimeämiseen liittyviä rakenteellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja yksilötason tekijöitä. Näitä voivat olla sosiaaliset rakenteet ja verkostot, jotka mahdollistavat ja helpottavat kumppanin löytämistä ja parinmuodostusta, julkinen tiedottaminen ja asenneilmapiiri, joka helpottaa myönteiseksi ja omaksi koetun seksuaalisen identiteetin tunnistamista ja rakentamista, turvalliset ympäristöt seksuaalisuuden toteuttamiselle, jne. Yksilötasolla seksuaalinen hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä omaan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen  ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää seksuaalisuuttaan itsetuntoa vahvistavalla tavalla.


Seksuaalinen integriteetti

Seksuaalisuuden omaehtoisuus ja riippumattomuus. Integriteettiin kuuluu oikeus koskemattomuuteen, itsemääräämiseen, oman minuuden ja identiteetin arvostukseen ja olemassaoloon omana  itsenä myös seksuaalisesti. Integriteetin loukkaaminen voi tapahtua eri tasoisesti, tahallisesti tai tahattomasti nöyryyttämällä, liiallisella kontrollilla tai liiallisella tunkeilevuudella. Se voi ollaa loukkaavaa nimittelyä, seksuaalista häirinää tai ahdistelua, henkilöstä otettujen kuvien manipulointia ja luvatonta julkaisemista, lapsen rankaisemista itsetyydytyksestä tai sekileikeistä, lapsen painostamista ja pelottelua hyväksikäyttöepäilyjen yhteydessä tai lapsen käyttämistä pornografian tuottamisessa. Osa teoista voi täyttää seksuaalirikoksen tunnusmerkistön.


Seksuaalinen itsetunto

Koostuu itsetuntelumsen kautta omaksutusta seksuaalsiesta minäkuvasta, sukupuoli- ja seksuaali-identiteetistä ja seksualsien hyvinvoinnin tasosta.


Seksuaalinen kanssakäyminen

Seksuaalinen vuorovaikutus ja toiminta kahden tai useamman ihmisen kesken.


Seksuaalinen käyttäytyminen tai seksuaalikäyttäytyminen

Erilaiset tavat reagoida seksuaalisiin virikkeisiin ja toimia niiden pohjalta seksuaalista mielihyvää tavoitellen.


Seksuaalinen kehitys

Yleensä tarkoitetaan seksuaalista kehitystä (fyysistä ja psykososiaalista) imeväisikäisestä aikuisuuteen. Kehitys kuitenkin jatkuu erilaisten vaiheiden kautta läpi koko elämän.


Seksuaalinen kiihottuminen

Eroottisiksi tai seksuaalisiksi koetuista virikkeistä ja mielikuvista syntyvä reagointim joka ilmenee fysiologisina muutoksina (seksuaalinen reaktioarja), seksuaalisen halun vahvistumisena sekä usein myös aistimusten ja tunteiden voimistumisena.


Seksuaalinen mielihyvä

Seksuaalisista virikkeistä, aistimuksista, reaktioista ja toiminnoista koostuva fyysinen, psyykkinen ja spirituaalinen mielihyvän kokemus.


Seksuaalinen minäkuva

Käsitys itsestä seksuaalisena olentona, yksilöllinen kooste siitä, miten hahmottaa oma sukupuoltaan ja seksualisuuttaan. Minä kuva muotoutuu ja muotoutuu uudelleen koko elämänkaaren ajan. Sen merkitykselliset osa-alueet ovat: suhde omaan ja toiseen sukupuoleen. sukupuolirooleihin, intiimiyteen ja läheisyyteen, eroottisesti tai seksuaalsiesti virittäviin aistimuksiin ja mielikuviin sekä seksuaalisiin toimintoihin.


Seksuaalinen motivaatio

Seksuaalista käyttäytymistä ohjaavat tekijät, jotka ovat riippuvaisia yksilön asenteista, arvoista. optuista malleista ja aiemmista seksuaalisista kokemuksista.


Seksuaalinen nautinto

Koostuu laajasta kirjosta fyysisen, psyykkisen ja spirituaalisen mielihyvän kokemuksia, joita eroottiset ajatukset, mielikuvat, fantasiat, tunteet, aistimukset ja seksualiset toiminnot herättävät. Seksuaalinen nautinto syntyy eroottisen odotuksen, jännitteen ja sen laukeamisen, erilaisten kehoon ja suhteeseen liittyvien yksilöllisten voimakkaiden kokemusten sekä seksuaalisen tyydytyksen kokemuksista. Aistillisseksualisen mielihyvän kokemukseen vaikuttavat sekä yksilöllinen että kulttuurinen merkityksenanto. Nautintoa voi kokea myös tilanteissa, jotka herättävät samanaikaisesti vastenmielisyyttä, häpeaa, pelkoa tai muita ristiriitaisia tai kielteisiksi koettuja tunteita.


Seksuaalinen orientaatio

Käytetty synonyyminä seksuaaliselle suuntautumiselle.


Seksuaalinen rajattomuus

Kehitysiässä saadusta vamamsta, neurologisesta siaraudesta, aivovammasta tai persoonallisuuden häiriöstä johtuva kyvyttömyys kontrolloida seksuaalista käyttäytymistä tai hahmottaa sen seurauksia. Osasyynä voi olla myös riittävän ja riittävän varhaisen seksuaalikasvatuksen ja -neuvonnan puute.


Seksuaalinen raktiosarja

Kuvaus seksuaalsieen haluun, kiihottumiseen ja laukeamiseen liittyvistä psykofysiologisista reaktioista. Tunnetuin on Mastersin ja Johsonin malli, joka sisältää neljä vaihetta: kiihottumisvaihe, tasannevaihe, orgasmivaihe ja palautumisvaihe. Voidaan kuvata mm. käsitteillä alkutunnelma, kiihottuminen, huippua ja jälkihehku. Kussakin vaiheessa voi ilmetä eriasteisia ongelmia.


Seksuaalinen riisto

Yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa kaikkia niitä tekoja, jotka loukkaavat seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tähän sisältyvät muun muassa sukupuolielimiin kohdistuva pahoinpitely, kuten tyttöjen ja naisten ympärileikkaus, yhdyntä vastoin tahtoa iästä riippumatta, muu koskemattomuutta loukkaava seksuualiteko  tai pakottaminen prostituutioon. Seksuaalinen riisto voi sisältää fyysisen, psykologisen, sosiaalisen tai taloudellisen vallan käyttöä kuten esimerkiksi silloin kun kyse on ihmiskaupasta.


Seksuaalinen suuntautuminen

Seksuaalisen, eroottisen, emotionaalisen tai romanttisen kiinnostuksen tai toiminnan kohdistuminen samaan sukupuoleen, eri sukupuoleen tai molempiin. 


Seksuaalinen tarve tai seksuaaliset tarpeet

Seksuaalisuus kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Ihminen on fyysinen, psyykkinen, henkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, jossa erilaiset tarpeet kytkeytyvät toisiinsa. Seksuaalisuus saa erityisen merkityksen sen vuoksi, että se kytkeytyy muihin tarpeisiin, jotka eivät ole luonteeltaa seksuaalisia. Se on olemassa sekä fyysisenä tarpeena että muiden tarpeiden kanavana. Seksuaalisuuden kautta voivat tyydyttyä myös turvallisuuden, rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen, arvostuksen, luovuuden ja osallistumisen tarpeet sekä tarve huippukokemuksiin. Monet elämän tärkeät tapahtumat, rakastuminen, parisuhteen solmiminen ja lasten syntyminen voivat olla elämän huippukokemuksia. Myös rakastelu ja orgasmi voivat johtaa transpersonaaliseen kokemukseen, jossa minuuden, ajan ja paikan rajat ylittyvät.


Seksuaalinen teko

Seksualiseen käyttäytymiseen liittyvä yksittäinen teko, jolla on tekijälle tai molemmille seksuaalinen merkitys.


Seksuaalinen väkivalta

Teot, joissa uhriin käydään fyysisesti käsiksi tai häntä kosketellaan tavalla, joka on seksuaalista itsemäärämisoiekutta loukkaava. Se voi sisältää pakottamista myös muuhun seksualiseen tekoon kuin yhdyntään ja se voi sisältää seksuaalista hyväksikäyttöä.


Seksuaalinen virittyminen

Käytetty kuvamaan fyysistä, psyykkistä tai spirituaalista tilaa, jossa ihmisellä on valmius reagoida seksuaalisesesti sisäisiin ja/tai ulkoisiin virikkeisiin. Virittäytyminen voi tapahtua aistimusten, tunteiden ja mielikuvien kautta ja se sisältää myös seksuaalsiuuteen liittyvät odotukset ja toiveet. Kaikki aistimukset ( tunto, kuulo, haju, näkö, maku) voivat toimia virittävästi ja kiihottavasti ja tuottaa myös tahattoman, refleksinoamisen reaktion.  Reagointi erilaisiin virikkeisiin on yksilöllistä. Virittyminen voi johtaa seksuaalisen halun heräämiseen ja seksuaaliseen kiihottumiseen.


Seksuaalineuvoja

Eritasoisia seksuaalineuvontaa perehdyttäviä koulutuksia käynyt ammattihenkilö. Useimmiten seksuaalineuvontaa tehdään osana muuta ammattityötä.


Seksuaalineuvoja (NACS)

Ammattihenkilö, joka on suorittanut ammatillisena täydennyskoulutuksena vähintään 30 opintopisteen laajuiset seksuaalineuvonnan perusopinnot ja joissa on noudatettu NACS:n (Nordic Association for Clinical Seksology) koulutusvaatimuksia. Koulutuksen suorittanut, jolla on lisäksi 16 tuntia seksologista työnohjausta, voi hakea auktorisointia Suomen Seksologiselta seuralta


Seksuaalineuvonta

Vuorovaikutukseen pohjautuva ammatillinen asiakas- tai potilastyön, jonka keskeinen alue ovat seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvät kysymykset ja ongelmat. Neuvontaa tehdään osana seksuaalikasvatusta oppilaan henkilökohtaisista ja yksilöllisistä tarpeista ja lähtökohdista käsin sekä aikuisväestölle annettavana neuvontana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.


Seksuaalioikeudet

Kehitysyhteistyössä käytetään usein kansainvälisen perhesuunnittelujärjestön ( The International Planned Parenhood Federation IPPF) luetteloa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista vuodelta 1995.

Seksologiaan erikoistuneet ammattihenkilöt nojautuvat usein seksuaaliterveyden maailmanjärjestön (World Association for Sexual Health, WASH) seksuaalioikeuksien julistukseen (Hong Kong 1999). WHO:n vuonna 2002 määrittelemillä seksuaalioikeuksilla on paljon yhtymäkohtia edellisiin. WHO:n mukaan seksuaalioikeuksiin sisältyvät ne ihmisoikeudet, jotka on tunnustettu ja vahvistettu kansainvälisessä lainsäädännössä, ihmisoikeussopimuksissa ja muissa yhteisesti hyväksytyissä asiakirjoissa. Niiden mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus:

  • parhaaseen saavutettavissa olevaan terveydentilaan suhteessa seksuaalisuuteen, mukaan luettuna seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden saatavuus
  • hakea, vastanottaa ja levittää seksuaalsiuuteen liittyviä tietoja
  • seksuaaliopetukseen ja -valistukseen
  • kehon koskemattomuuden kunnioitukseen
  • kumppanin valintaan
  • yhteiseen tahtoon perustuviin avioliittoihin
  • päätökseen, haluako yleensä ja milloin haluaa hankkia lapsia
  • tavoitella tyydyttävää, turvallista ja nautinnollista seksuaalielämää
  • olla vapaana pakottamisesta, riistosta ja väkivallasta

Seksuaalipedagogi

Suomessa yleensä pohjoismaisen järjestön , Nordic Assocoation for Sexlologyn (NACS), auktorisoima seksuaalikasvatusta tekevä ammattiheniklö. Voidaan käyttää myös epävirallista nimikettä seksuaaliakasvattaja tai seksuaaliohjaaja.


Seksuaalipolitiikka

Ihmisen seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvä osa sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri-, asunto- ja oikeuspolitiikka. Erityisesti: 1. Toimet ja tahdot, joilla yhteiskunta ja sen toimijat pyrkivät säätelemään ihmisten seksuaalisuutta lainsäädännön ja muiden normien avulla, 2. palvelut, joita yhteiskunta seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa tarjoaa sekä 3. seksologisen tutkimuksen resurssointi.


Seksuaalipsykiatria

Ihmisen seksuaalisuutta tarkasteleva psykiatrian osa-alueet.


Seksuaalipsykologia

Ihmisen seksuaalisuutta tarkasteleva psykologian osa-alueet.


Seksuaaliset mieltymykset

Laaja kirjo ihmisten suosimia tapja nauttia seksuaalisuudestaan. Seksuaalsiuuden kulttuuriset representaatiot - mikä kulttuurissamme käsitetään seksuaaliseksi, seksiksi tai seksikkääksi - rakentavat ja jäsentävät yksilön kokemuksia ja mieltymyksiä. Mieltymyksiin vaikuttavat myös seksuaaliset tai eroottiset tai muut voimakkaat kokemukset eri ikävaiheissa. Kulttuurissamme tvallisimmat seksuaaliset mieltymykset ovat itsellinen erotiikka tai itsetyydytys, suutelu, kehon eri osien hyväily ja koskettelu, haistelu ja maistelu, syleily, yhdyntä, suuseksi, fetisismi, valtaleikit, sukupuoliroolileikit, riisuminen, paljastaminen ja katselu.Osa mieltymyksistä on määrittynyt kulttuurissa arvostetuiksi tai haitallisiksi. Silloin kun jokin vähemmän arvostettu tai haitalliseksi koettu mieltymys on tullut keskeiseksi tavaksi kokea tai toteuttaa seksuaalisuutta, puhutaan parafiliasta.


Seksuaalisuus

 

Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa. Käsittää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, sukupuolisuhteet ja lisääntymisen. Seksuaalisia kokemuksia ja seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ovat ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet. Vaikka seksuaalisuus voi pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet, ihminen ei aina koe tai ilmennä niitä kaikkia. Biologiset, psykologiset sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, eettiset, lailliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät vaikuttavat vuorovaikutuksessa seksuaalisuuteen.


Seksuaaliterapeutti

Seksuaaliterapeutti  on seksuaaliterapian tekemiseen ammatillisesti jatko- ja täydennyskouluttautunut tai koulutettu sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Usein edellytyksenä on muu terapiakoulutus ja -kokemus. Seksuaaliterapeutti (NACS) on on pohjoismaisen seksologian järjestön auktorisoima ammattihenkilö.


Seksuaaliterapia

Erilaisista teoreettisista viitekehyksistä lähtevät lyhytterapiat (esim. oppimisterapia, ratkaisukeskeinen lyhytterapia, Gestaltterapia), joiden tavoitteena on seksuaaliongelman ratkaiseminen tai hoitaminen. Terapioissa voidaan myös yhdistää erilaisia malleja ja lähestymistapoja (rentoutumisharjoitukset, taideterapia, kehoterapia). Usein termillä viitataan Mastersin ja Johnssonin  kehittämään seksuaaliterapiamalliin tai Kaplanin psykodynaamiseen seksuaaliterapiaan.


Seksuaaliterveys

Seksualiterveys on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila; siinä ei ole kyse vain sairauden, toimintahäiriön tai raih­naisuuden puuttumisesta. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin sekä mahdollisuutta nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin ilman pakottamista, syrjintää ja väkivaltaa. Hyvän seksuaaliterveyden saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää kaikkien ihmisten seksuaalisten oikeuksien kunnioittamista, suojelemista ja toteuttamista.

Väestötasolla seksuaaliterveyden tilaa voidaan arvioida seuraamalla teiniraskauksien määriä, raskaudenkeskeytysten määriä eri ikäisillä, seksuaalitietoja, seksuaalista syrjintää, ehkäisyn käyttöä, seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan yleisyyttä, äitiys- ja imeväiskuolleisuutta sekä sukupuolitautien ja sukupuolielinten muiden sairauksien esiintyvyyttä. Voidaan selviittää myös väestön kokemaa seksuaalista tyytyväisyyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia.


Seksuaaliterveyspalvelut

Palvelut, jotka edistävät seksuaaliterveyttä elämän eri vaiheissa. Ne sisältävät hedelmällisyyden säilyttämisen ja hoidon, sukupuolitautien ja sukupuolielinten muiden sairauksien ehkäisyn ja hoidon, suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyn, raskauden, synnytysten ja lapsivuodeajan hoidon, seksuaaliongelmien ehkäisyn  ja hoidon sekä ikääntyvien ja vammaisten erityistarpeiden huomioimisen.


Seksuaalivähemmistöt

Käsite ei ole yksiseliiteinen ja sen merkitys riippuu käyttöyhteydestä. Joskus sillä tarkoitetaan homo- ja biseksuaalisesti suuntautuneita henkilöitä, jotka eivät miellä itseään heteroseksuaaleiksi. Joskus sillä tarkoitetaan edellisten lisäksi myös henkilöitä. joilla mieltymys esimerkiksi sadomasokismiin tai fetisismiin on muodostunut keskeiseksi osaksi seksuaalista käyttäytymistä seksuaalsiesta suuntautumisesta riippumatta.Joskus termillä on viitattu ylipäätänsä ihmisiin, joiden seksuaalisuus poikkeaa vallitsevasta hyväksytystä tavasta kokea ja toteuttaa seksuaalisuutta.


Seksuaalivalistus

Seksuaalivalistus on joukkoviestintään perustuva seksuaalikasvatus, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi lähettämällä nuorille seksuaalivalistuslehtisiä. Tavoitteena on nostaa tietoisuuteen ajankohatisiksi arvioituja asioita, synnyttää keskustelua, vahvistaa tai muuttaa ajattelutapoja ja asenteita sekä auttaa kohderyhmään kuuluvia punnitsemaan seksuaalisuuteen liittyviä tietojaan ja mielipiteitään sekä omaa toimintaansa.


Seksuaalivietti

Sigmund Freudin käyttämä psykoanalyyttisen teorian käsite, jolla hän kuvasi seksuaalsiuutta ennen kaikkea viettinä, joka ohjaa ihmisen elämää. Libido-termillä hän kuvasi voimaa, jolla tämä vietti pyrkii päämääräänsä.Freudin näkemyksen mukaan libido on voimallisuutensa ja erityislaatunsa vuoksi syytä pitää käsitteellisesti erillään muista vieteistä. Seksuaalivietti kuuluu edelelen psykoanalyysin käsitteistöön. Käsitteellä on tarkoitettu myös neuroendrokriinista generaattoria, joka synnyttää seksuaalsieen toimintaan ohjaavat impulssit.


Selibaatti

Omaehtoinen tai olosuhteiden luoma pidättäytyminen seksuaalisista toiminnoista ositatin tai kokonaan.


Siemensyöksy

Miehen siemensyöksy on kolmivaiheinen: 1. Latautumisvaihe (emissio), jolloin kivesten kantasolujen tuottamat siittiöt latautuvat eturauhaseen. 2. Kiihottuminen ja siemennesteen määrän lisääntyminen eturauhasen sisällä saa aikaan pakottavan tarpeen siemensyöksyyn. 3. Kiihottumisen jatkuminen johtaa siemenrakkuloiden ja eturauhasen lihasten supistumiseen ja välittömästi tämän jälkeen tahdosta riippumattomiin, rytmisiin supistuksiin peniksen tyven, peräaukon ja lantionpohjan lihaksissa. Tämä saa aikaan siemensyöksyn loppuvaiheen, jossa siemenneste purkautuu peniksestä. Ejakulaatio samaistetaan usein miehen orgasmiin, mutta ne ovat kuitenkin kaksi erillistä ilmiötä.


Siitin

Käytetty synonyyminä miehen penikselle. Käsite korostaa seksuaalisuuden lisääntymisfunktiota.


Sooloseksi

Käytetty synonyyminä itsetyydytykselle tai itsehyväilylle.


Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli viittaa sukupuolen kokemuksellisiin, persoonallisiin, sosiaalisin, kulttuurisiin ja juridisiin ominaisuuksiin. Sosiaalinen sukupuoli on vahvasti myös kokemus, tunne omasta sukupuolesta. Ks. myös juridinen sukupuoli


Spanking

Ihon läimäyttely kämmenellä tai jollakin välineellä useimmiten takamuksiin ja reisiin seksuaalisen kiihottamisen tai kiihottumisen lisäämiseksi.


Sukupuolen korjausleikkaus

Kirurgiset toimenpiteet, joilla transsukukupuolisten henkilöiden biologinen sukupuoli korjataan vastaamaan sukupuoli-identiteetti.


Sukupuoli

Sukupuoli voidaan määritellä 1. geneettisenä (sukupuolikromosomien osoittama) 2. somaattisena (biologinen tai sukupuolinten ilmaisema) 3. psyykkisenä (minäkuva, identiteetti) ja 4. sosiaalisena (sosiaalisesti tuotettu tai omaksuttu sukupuolimalli). Suomen kielestä puuttuu sosiaalista sukupuolta kuvaava englannin kielen ilmaisu gender.


Sukupuoli-identiteetti

Kuvaa yksilön mieheyden, naiseuden, andogyynisyyden tai ambivalenssin kokemuksen ja sen määrittelyn yhtenäisyyttä, vahvuutta ja pysyvyyttä. Sukupuoliroolin yksityinen kokemus.


Sukupuolidikotomia

Ajattelumalli sukupuolten kahtiajakoisuudesta tai polaarisuudesta, jossa mies, mieheys tai maskuliinisuus ja nainen, naiseus tai feminiinisyys määritellään toistensa kautta ja toisensa pois sulkevina luokkina. Ajattelumalli jättää huomioimatta sen, että jokaisessa naisessa on miestä ja jokaisessa miehessä on naista ja että on ihmisiä, jotka kokevat olevansa sukupuolten välimaastossa.


Sukupuolielimet tai sukupuolielin

Biologisen sukupuolen tunnusmerkeiksi luokitellut elimet. Tulkinnallinen kysymys on, luetaanko sukupuolielimiin myös rinnat. Suomen kielessä on satoja synonyymejä naisen ja miehen sukupuolielimille. Puhekielessä voidaan naisen sukuelimistä käyttää esimerkiksi ilmaisuja pimpsa, pimppi tai pillu ja miehen sukupuolielimistä esimerkiksi kalu, kikkeli tai kulli.


Sukupuolikasvatus

Ilmaisu liittää seksuaalisuuden sukupuolijakoon ja korostaa sukupuolisosialisaation ensisijaisuutta seksuaalikasvatuksessa. Termillä tarkoitetaan useimmiten seksuaalikasvatusta.


Sukupuolikäyttäytyminen

Käytetty synonyyminä seksuaalikäyttäytymiselle. Painottaa sukupuolta käyttäytymisen perustana. Seksuaalisuus ei kuitenkaan ole sidoksissa oman sukupuolen ilmaisemisee, ja sukupuolta voi ilmaista myös muulla tavoin kuin seksuaalisesti.


Sukupuolirooli

Näkemys maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä sekä näiden näkemysten pohjalta syntyneiden roolimallien omaksuminen. Perustuu sukupuolidikotomiaan ja sisältää yleensä kahteen sukupuoleen liitetyt kulttuuriset normit, ihanteet ja stereotyyppiset kuvaukset.


Sukupuolisosialisaatio

Lapsen ja nuoren sosiaalsien sukupuolen rakentuminen sen mukaan, miten vanhemmat ja ympäröivä yhteiskunta reagoivat häneen ja häneen somaattisen sukupuolensa edustajana. Somaattiseen sukupuoleen liittyvän kulttuurisen merkityssisällön oppiminen.


Sukupuolitaudit

Pääasiass sukupuolielinten kosketuksen kautta arttuvat taudit. Termi viittaa siihen, että sukupuoli tai sukupuolten kontakti olisi tautitartunnoissa olennainen. Ks. Seksitaudit.


Sukupuolitutkimus tai sukupuolen tutkimus

Useiden tieteenalojen tuottama naiseuteen ja mieheyteen ja yleisemmin sukupuoleen tai sukupuolisuuteen kohdistuva tutkimus. Monissa Suomen yliopistoissa katsotaan sisältyvän naistutkimukseen.


Sukupuoliyhdyntä

Käsite viittaa siihen, että yhdynnässä olennaista on sukupuoli. Ilmaisu sisältää implisiittisesti hetereoseksuaalisen perusolettamuksen. Ks. Yhdyntä


Sukupuoliyhteys

Sukupuolielimellä tapahtuva tai sukupuolielimeen kohdistuva seksuaalinen tunkeutuminen toisen kehoon.


Sukusolu

Yläkäsite muna- tai siittiösoluille. Täsmällisempi ilmaisu olisi sukupuolisolu.


Suudelma tai suuteleminen

Suudelma on kiintymyksen, kunnioituksen, tervehdyksen, sopimuksen, rakakuden tai intohimon ilmaisun väline. Suudelma on olennainen osa kulttuuria. Se voi vahvistaa liiton ja sinetöidä rakkauden. Suuteleminen on yksi tavasllisimmista tavoista osoittaa kiintymystä, hellyyttä ja rakkautta. Ele ilmaisee tunteita ja kertoo sisimmistä, sanojen ulottumattomissa olevista tuntemuksista. Suuteleminen on avointa vuorovaikutusta. Suutelemiseen liitetään eri merkityksiä sen mukaan, miten, missä, mihin, miksi ja ketä suudellaan.


Swinging

Seksuaalitapa, jossa hararstetaan parinvaihtoa ja ryhmäseksiä.



Sivu:  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  ...  18  (Seuraava)
  Kaikki