Seksuaalisuus ikääntymisen ja sairauksien näkökulmasta

Väestön ikärakenteen muuttuessa kohdataan sosiaali- ja terevydenhuollossa yhä enemmän myös ikääntyvien seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vanheneminen ei määritä seksuaalista toimintakykyä yhtä paljon kuin iän myötä yleistyvien sairauksien tuoma henkisen ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen. Miesten yleisimpänä seksuaalisuuteen liittyvänä ongelmana on erektiohäiriö, naisilla taas seksuaalisen halun puute ja orgasmivaikeudet yhdynnässä.

Vanhenemiseen liittyvistä sairauksista diabetes, masennus sekä sydän- ja verisuonitaudit voivat vaikeuttaa ja hidastaa seksuaalielämää. Joidenkin sairauksien lääkehoidolla on myös vaikutuksia seksuaalitoimintoihin. Eniten käytetyistä lääkkeistä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet lienevät mainettaan parempia, ruuansulatuselimistön ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet neutraaleja ja hermostoon vaikuttavat lääkkeet usein haitallisia. Siksi myös lääkehoitoa suunniteltaessa tulisi selvittää, millaisia haitoja juuri kyseiselle ihmiselle voi lääkkeestä tulla ja mikä niiden mahdollinen merkitys on.

Muistisairauksien esiintyvyys vanhemmissa ikäluokissa lisääntyy. Seksuaalisuus on osa myös muistisairaan ihmisen persoonallisuutta. Parisuhteen laatu yleensä muuttuu sairastumisen edetessä. Sairauden edetessä seksuaalinen kanssakäyminen ja sen merkitys parisuhteessa yleensä vähenee. Joka toisella parisuhteessa elävistä yhdynnät jatkuvat kolme vuotta sairauden toteamisen jälkeen ja joka kolmannella vielä seitsemän vuoden jälkeenkin. Hellyyden ja kiintymyksen osoittaminen yleensä korostuvat. Parisuhteeseen vaikuttavat myös haitallisiksi koetut seksuaalisen käyttäytymisen muodot (esimerkiksi yliseksuaalisuus, kyvyttömyys hillitä ja kontrolloida käyttäytymistä sekä mustasukkaisuus).

Sukupuolisen identiteetin tukeminen edistää muistisairaan elämänlaatua ja vähentää seksuaalisten käytösoireiden esiintymistä. Muistisairaan sukupuoli-identiteettiä on mahdollista vahvistaa huolehtimalla hänen naiseuttaan tai mieheyttään tukevasta pukeutumisesta, ehostamisesta ja esim. hiusten ja parranhoidosta. On myös tärkeää, että muistisairaalla on mahdollisuus voimavarojensa mukaisesti osallistua itselleen tärkeisiin arjen askareisiin, joissa aiemmissa elämänvaiheissa tärkeiksi koetut tekijät vahvistuvat. On myös tärkeää huomioida, että muistisairauden edetessä sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset aktivoituvat aivan uudella tavalla. On mahdollista, että ihminen on joutunut elämään koko elämänsä salaten oman todellisen seksuaali-identiteettinsä ja se tulee esiin esimerkiksi seksuaalisina pyrkimyksinä luoda suhde samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa.

Monia ikääntymiseen ja sairastumiseen liittyviä ongelmia voidaan lievittää, jos asioista puhutaan avoimesti ja niihin suhtaudutaan ennakkoluulottomasti.


Lisää aiheesta:

Brusila, P. 2011. Seksuaalisuus ikääntymisen ja sairauksien näkökulmasta. Suomen Lääkärilehti 35/2011 (66): 2499-2503.

Vuola, T. 2011. Seksuaalisuuteen liittyvät lääkkeiden haittavaikutukset. Suomen Lääkärilehti 35/2011(66): 2493-2496.

 

Viimeksi muutettu: perjantai, 8 helmikuu 2013, 16:00