Intersukupuolisuus

Intersukupuolisuuteen luetaan kuuluvaksi useita sukupuolikehityksen häiriöitä ja sukuelinten anomalioita(epämuodostumia), jotka aiheuttavat sen, että sukuelimet ovat ristiriidassa sukurauhasten tai kromosomien määrittämän sukupuolen kanssa. Intersukupuolisuutta esiintyy väestössä n. 0,1- 2%. (Apter, 2006. toim.)


Intersukupuolisuuden eri muodot


Kromosomaalinen sukupuoli määräytyy hedelmöityksessä ja tässä saattaa syntyä epätavallinen kromosomiyhdistelmä. Nämä kromosomiyhdistelmät saattavat aiheuttaa mm. sen että, kivekset eivät tuota riittävästi andogeeneja jotta sukuelimistä tulisi maskuliiniset tai munasarjojen kehitys voi keskeytyä. Yksi muoto on se, että lapselle kehittyy sekä maskuliiniset että feminiiniset sukuelimet ja tämä voi tulla ilmi esim. myöhemmässä elämässä, kun leikkauksessa mieheltä löydetään kohtu.(Apter, 2006. toim.)



Intersukupuolisten ulkoiset sukuelimet voivat olla poikkeavat siten että sukupuolen määrittäminen tavallisen tapaan ei ole mahdollista. Lapsella voi olla esimerkiksi suurentunut häpykieli tai peniksen kokoinen häpykieli tai häpyhuulet,jotka muistuttavat kiveksiä. Lapsella voi olla myös mikropenis eli hyvin pieni penis, häpykielen kokoinen penis tai yhteen sulautumattomat kivespussit. Sukupuoli - identiteetin kehitys liittyy kasvatuksen lisäksi myös hormonivaikutukseen sikiökaudella ja syntymän jälkeen: aivot ja ulkoiset sukuelimet eivät kaikissa tapauksissa muokkaudu samansuuntaisesti. (Apter, 2006. toim.)



Jos ulkoisissa sukuelimissä ei todeta poikkeavuuksia eikä lapsella ole terveydellisiä ongelmia, saattaa ulkoisten ja sisäisten sukuelinten, sukurauhasten ja kromosomien yhteensopimattomuus ilmetä vasta myöhemmin, esim. murrosiässä kun tytöllä ei ala kuukautiset.(Apter, 2006. toim.)



Intersukupuolisten leikkaushoidoista


Intersukupuolisille lapsille on tehty leikkauksia länsimaissa jo sata vuotta. Niiden tarkoituksena on ollut saada ulkoiset sukuelimet näyttämään sen sukupuolen sukuelinten kaltaisilta, mihin lapsi on aiottu kasvattaa. Intersukupuolisten aikuisten toive kuitenkin  on, että intersukupuolisille lapsille tehtäisiin ainoastaan hengen ja terveyden kannalta välttämättömät leikkaukset. Mitään muita sukuelinten korjaavia leikkauksia ei tulisi tehdä ennen kuin henkilö itse on kyllin vanha ilmaista halukkuutensa leikkaukseen. Perustelut tähän toiveeseen ovat hyvin selkeät: varhaisten leikkausten tulokset eivät ole olleet vakuuttavia vaan leikatut henkilöt ovat kärsineet kivuista, arvista, tunnon ja orgasmikyvyn puuttumisesta ja  häpykielen puuttumisen kosmeettisesta haitasta. Toisaalta leikkaamatta jättäminen saattaa aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita esimerkiksi päiväkodissa. Mm. tästä syystä intersukupuolisen henkilön vanhemmat tarvitsevat osaavaa tukea ja neuvontaa, jotta heidän on mahdollista tehdä oikea päätös leikkauksen suhteen.(Apter, 2006. toim.)



Neuvonta ja tukeminen


Vanhemmille on yleensä järkytys, kun  lapsella todetaan sukupuoliominaisuuksien yhteensopimattomuutta, oli kyse sitten vastasyntyneestä tai murrosikäinen kun asia tulee esille. Vanhemmat tarvitsevat paljon tietoa, joka on ymmärrettävässä muodossa. Heille tulee korostaa, että he voivat siirtää päätöstään tai kieltäytyä kirurgisista toimenpiteistä. Vanhemmat tarvitsevat paljon tukea selviytyäkseen pelon, häpeän ja syyllisyyden tunteista ja he eivät välttämättä ole valmiita vastaanottamaan kaikkea tietoa heti. Ympäristö( suku, perhe, ystävät) ovat innokkaita tietämään onko lapsi tyttö vai poika, joten he kaipaavat myös neuvoja siihen, kenelle ja mitä tulisi kertoa. (Apter, 2006. toim.)



Kun intersukupuolinen lapsi syntyy, vanhemmille tulisi kertoa kuten asia on; sukupuolta ei voida vielä määrittää ja että lapsen sukupuoliset tunnusmerkit saattavat olla ristiriitaiset. Heille on selitettävä lapsen tila ja sen varmat seuraukset esimerkiksi että lapsen tilaan liittyy hedelmättömyys. Lapsen kasvaessa hänellä saattaa olla motorisia tai kielellisen kehityksen viivästymistä, oppimisvaikeuksia, ongelmia ystävien kanssa tai sukupuoli-identiteetin häiriö, joiden selvittämisessä vanhempien tuki on äärimmäisen tärkeää. Vaikeuksien ilmaantuminen vaihtelee kuitenkin eri tilanteissa riippuen lapsen intersukupuolisuuden muodosta. Ei ole tarkoituksenmukaista että vanhemmat joutuvat pelkäämään sellaista, mikä ei tule todennäköisesti kohdalle, mutta heillä on kuitenkin oltava tietoa, jotta he osaavat ottaa yhteyttä ammattiapuun, mikäli vaikeuksia ilmenee. On korostettava tapausten yksilöllisyyttä ja varottava esittämästä vain todennäköisiä seurauksia varmoina tosiasioina.(Apter, 2006. toim.)



Ensimmäinen keskustelu vanhempien kanssa on ratkaiseva. Vanhempien ei tarvitse ottaa kaikkea tietoa vastaan ensimmäisellä kerralla mutta on tärkeää että ensimmäisen keskustelun aikana rakentuu avoin ja luottamuksellinen suhde. Siitä riippuu, kokevatko vanhemmat jatkossa vaikean tilanteen siedettäväksi vai ylivoimaiseksi. Tavoitteena on pidettävä, että vanhemmat hyväksyvät lapsensa ja lapsensa intersukupuolisuuden. Lapsi ei saa tuntua pelottavalta, vieraalta, pilalle menneeltä pojalta tai tytöltä vaan omalta rakastettavalta lapselta, joka on ilon aihe.(Apter, 2006. toim.)



Kasvava intersukupuolinen lapsi


Hoitotahon ja vanhempien tulee sopia siitä, mitä ja milloin lapselle kerrotaan hänen tilanteestaan. Lapset ja nuoret  tarvitsevat jatkuvaa neuvontaa diagnoosin jälkeen. Esimerkiksi murrosiässä sukuelinten erityislaatuisuus saattaa tuottaa ahdistusta. Lapsen tulee saada tietoa jotta hän ymmärtää erilaisuutensa ja käsittää, miksi häntä hoidetaan. Vanhempia on pidetty sopivimpina kertomaan lapsen tilanteesta, mutta he saattavat tarvita ammattilaisen apua kertomiseen.(Apter, 2006. toim.)



Intersukupuolinen lapsi tai nuori voi joutua kohtaamaan monia erilaisia hoitoja. Hän saattaa tarvita useita leikkaus- ja lääkehoitoja. Hänellä saattaa olla vastassaan oppimisvaikeuksia, sosiaalia ongelmia, lyhytkasvuisuutta tai voimakasta pituuskasvua. Nuori nainen voi joutua hyväksymään sen, että hän ei voi tulla raskaaksi tai hänellä ei ole kuukautisia. Hän voi joutua käyttämään hormoneja, jotka tekevät hänestä feminiinisen tai maskuliinisen. Hän voi joutua sopeutumaan käyttämään apuvälineitä tai erilaisia tekniikoita seksin aikana. (Apter, 2006. toim.)



Lapselle on selitettävä miksi lääkitystä annetaan ja kaikkiin hänen kysymyksiinsä on vastattava. Asioiden salaaminen ei ole ratkaisu, vaikka se saattaisi vanhemmista tuntua helpoimmalta ratkaisulta ja tiedon tulee olle todenmukaista. (Apter, 2006. toim.)



Intersukupuolinen on oikeutettu saamaan tiedon kromosomaalisesta sukupuolestaan ja kaiken tiedon tilanteestaan. Sukupuoli-identiteetti määrittelee lopulta sen, onko henkilö mies vai nainen, riippumatta siitä minkälaiset kromosomit tai sukurauhaset hänellä on. Tätä on syytä korostaa nuorelle, jottei hän koe olevansa viallinen nainen tai mies. (Apter, 2006. toim.)



Sukupuoleen kuulumisen määrittäminen


Suomen laki määrää sen, että lapsi on määritettävä jompaan kumpaan sukupuoleen kuuluvaksi. On kuitenkin esitetty ajatuksia siitä, että jompaankumpaan sukupuoleen pakottaminen on väärin. Tämän näkemyksen mukaan niiden yksilöiden jotka ovat asettuneet sukupuolten rajamaastoon tai kolmanneksi sukupuoleksi, ei tarvitsisi alistua jäykkään sukupuolijakoon. On paljon yksilöitä, jotka sekoittavat aikuisena rooleja ja viestivät ympäristölleen että rajojen rikkominen on rikkaus. (Apter, 2006. toim.)



Kun lapselle on tehty kliiniset tutkimukset, yleensä lapsen sukupuoli pystytään määrittämään. Lapsen vanhemmille on kuitenkin tehtävä selväksi se, että lapsen lopullista sukupuoli- identiteettiä ei pystytä varmuudella ennustamaan ja että lapsen oma kokemus ja näkemus lopulta ratkaisevat asian. Sukupuoleen kuulumisen muuttamiseen voidaan joutua vaikka lapsen tilanne olisi tutkittu huolella ja päätös sukupuolesta tehty tarkoin harkiten. Siihen ei pidä suhtautua epäonnistumisena vaan nuoren tai aikuisen mahdollisuutena löytää itseään parhaiten tyydyttävä ratkaisu hämmentävästä tilanteesta huolimatta.(Apter, 2006. toim.)




Lähde:

 
Pimenoff V. 2006. Intersukupuolisuus teoksessa Apter D, Väisälä L & Kaimola K. (toim.) Seksuaalisuus. Duodecim. Gummerus Oy. Jyväskylä. 


Zuletzt geändert: Freitag, 12. April 2013, 11:52