Seksologian peruskäsitteitä

 

Seksuaalisuuden ulottuvuudet

Seksuaalisuutta voidaan tarkastella useista erilaisista viitekehyksistä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänkaaren ajan.  Se sisältää monia eri näkökulmia, muun muassa seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, eroottisen mielenkiinnon ja suvunjatkamisen.  Seksuaalisuuden kokemukseen ja ilmaisemiseen vaikuttaa muun muassa biologisten, psykologisten, sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutus.

Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus. Seksuaalisuus vaikuttaa ihmisessä koko elämänkulun ajan ja rakentuu vaiheittain, jolloin sen ilmentymät vaihtelevat eri ikäkausina ja yksilöstä toiseen. Seksuaalisuus määritellään myös yhdeksi perustarpeeksi (vrt. Maslowin tarvehierarkia), jolloin siihen liittyvät erityisesti  hellyyden, aistillisuuden, yhteenkuuluvaisuuden, läheisyyden, fyysisen tyydytyksen ja turvallisuuden tunteet. (Ryttyläinen & Valkama 2010, 11.)

Greenbergin ym. (1989) klassisen määritelmän mukaan seksuaalisuuteen liittyy neljä ulottuvuutta:  biologinen, psyykkinen, kulttuurinen ja eettinen (Kuva 1). Eri ulottuvuuksien keskinäinen suhde vaikuttaa siihen, kuinka yksilö oman seksuaalisuutensa kokee.

Seksuaalisuuden ulottovuudet, Greenberg

Kuva 1. Greenberg ym.

 

Biologinen ulottuvuus sisältää fyysiseen seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Siihen kuuluvat fyysinen ulkonäkö, kasvu ja kehitys, hormonaalinen kehitys, seksuaalisuuden fyysisten tunnusmerkkinen kehitys, kyky lisääntyä ja sen kontrollonti sekä reaktiot seksuaalisiin ärsykkeisiin.

Psyykkinen ulottuvuus muodostuu yksilöön itseensä ja muihin kohdistuvista ajatuksista, tunteista, asenteista ja kokemuksista. Vaikka seksuaalisuus ei ole ainut osa persoonallisuutta, on se sen yksi perusulottuvuuksista. Seksuaalisuus on kokonaisvaltainen olemisen tapa.

Eettinen ulottuvuus sisältää tavan kohdella itseä ja muita ihmisiä. Yksilön suhtautuminen, arvot, asenteet ja rajat näkyvät siinä, mitä yksilö pitää seksuaalisuudessa normaalina, hyvänä, oikeana ja hyväksyttävänä.

Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien peruskirjan (1995) tavoitteena on edistää ja suojella ihmisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia.



Lähteet ja linkit:

Väestöliitto 2006. Seksuaalioikeudet osana ihmisoikeuksia. Väestötietosarja 11. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/6f1be175cf9207a93bc933ca9e846a91/1359544162/application/pdf/313038/Seksuaalioikeudet2006.pdf  (Linkki tarkistettu 1/2013).

Väestöliitto 2009. Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille. Väestötietosarja 18. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/472a0828629057da595bf263e34f4a4d/1359544320/application/pdf/313043/seksuaalioikeudet_kuuluvat_kaikille.pdf (Linkki tarkistettu 1/2013).

Väestöliitto / Nuorten seksuaalioikeudet http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/  (Linkki tarkistettu 1/2013).

Suomen Seksologinen Seura ry. / Seksologian ammattietiikan ohjeisto http://www.seksologinenseura.fi/index.cfm?sivu=56 (Linkki tarkistettu 1/2013).

Väestöliitto 2007, Seksin maantiede. Seksuaalioikeudet meillä ja muualla, kirjoituskilpailun satoa. (toim. Anna Kopteff) http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/4fe8fc7dad608852920ac9969424d14a/1359541443/application/pdf/313034/Seksinmaantiede.pdf (Linkki tarkistettu 1/2013).

 

Kulttuurinen ulottuvuus kattaa yhteisössä vallitsevat seksuaalitavat, seksuaalimoraalin, seksuaalisuutta koskevat tiedot ja uskomukset sekä niitä ilmentävät henkiset ja aineelliset tuotteet kuten kielen, kirjallisuuden, kuvat, musiikin ja tanssin.



Lähteet ja linkit:

Apter, D., Väisälä, L. & Kaimola, K. (toim.) 2006. Seksuaalisuus. Duodecim. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Greenberg J. S., Bruess, C. E. & Conklin S.C. 2007. Exploring the Dimensions of Human Sexuality. Supplement. Jones & Bartlett Learning. http://books.google.fi/books?id=ZdYh_iFZvbkC&pg=PA4&lpg=PA4&dq=sexsual+dimension+greenberg&source=bl&ots=Ji7fY41ApV&sig=cjqZ0ppLk_qMPud_hLez03ePfRw&hl=fi&ei=2HSNSsn9JsGOsAbK6eXDDA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q&f=false. (Linkki tarkistettu 1/2013).

Ryttyläinen, S. & Valkama, S. 2010. Seksuaalisuus hoitotyössä. Edita Prima, Helsinki.

WHO 2006. Defining sexual health.  Report of a technical consultation on sexual health 28-31 Jan 2002, World Health Organization, Geneve. http://www.who.int/reproductivehealth/publications/sexual_health/defining_sexual_health.pdf (Linkki tarkistettu 1/2013).

 

Seksuaalisuuden ulottuvuudet LUMME-mallin mukaan

  • fyysinen, anatominen, kehollinen ja biologinen ulottuvuus
  • psyykkinen ulottuvuus
  • henkinen ulottuvuus
  • kulttuurinen/sosiaalinen ulottuvuus

 

Bildjuschkin & Ruuhilahti (2010) toteavat: "Seksuaalisuuden osa-alueita tarkasteltaessa havaitaan, miten moninaisia asioita liittyy seksiin. Seksiminen ei ole vain fyysisten tarpeiden purkamista tai vietin varaista toimintaa vaan seksillä on tutkimusten mukaan merkitystä parisuhdeonnelle, yleiselle tyytyväisyyden kokemiselle elämässä, itsetuntemukselle sekä terveyden ja hyvinvoinnin kokemukselle."

 

Lähteet ja linkit:

Bildjuschkin K & Ruuhilahti S. (toim.) 2010. SELKEE! Selkenevää - hanke. http://www.turku.fi/selkenevaa. Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja, 6/2010. Turku. (Linkki tarkistettu 1/2013).

Viimeksi muutettu: torstai, 31. tammikuuta 2013, 10:19