Seksuaalikulttuuri

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Mitä kulttuurisuus on yleisesti?

Kulttuurisuus on tapa ajatella, tuntea ja reagoida seksuaalisuuteen. Tämän tavan oppiminen ja siirtäminen seuraaville sukupolville on kultuurista. Kulttuurin olennainen osa koostuu kuitenkin lapsen lähipiirin, kodin, sukulaisten, lähiyhteisön ja kavereiden mielipiteistä ja ajatuksista ja erityisesti niihin liittyvistä arvoista. Kulttuuriin liittyvät asiat ovat opittuja. Ne eivät siirry geeneissä vaan välittyvät siitä ympäröivästä yhteisöstä, jossa lapsi elää ja asuu. Yhteiskunta ei koostu yhdestä kulttuurista vaan se jakautuu useisiin alakulttuureihin, kuten eri etnisten ryhmien kulttuureihin, eri sosiaaliluokkien tai ammattiryhmien kulttuureihin ja eri ikäryhmien kulttuureihin, lasten- ja nuorisokulttuuriin, vaatekulttuuriin jne.

Perheen kulttuuri

Perheen kulttuuria kuvastavat lapsen ja vanhempien keskinäinen suhde sekä perheen tavat ilmaista ja näyttää tunteita, hellyyttä ja rakkautta. Perheen keskustelukulttuuri ja tapa suhtautua lapsen esittämiin kysymyksiin opettaa lapselle myös suhtautumista ja arvoja seksuaalisuuteen. Lapsen saamat vastaukset ja se tapa, miten se tapahtuu, heijastaa perheen arvoja ja arvostuksia asiaan ja toisaalta lapseen. Lapsen lähipiirissä käytetty kieli ja sukupuolisuuteen liittyvä sanasto on tärkeä osa tätä perheen kulttuuuria.

Anu Suomelan ja Saara Kinnusen mukaan perheen kannattaisi sopia yhteisestä kielestä kotona, siis mitä sanoja käytetään esimerkiksi sukupuolielimistä. Seksuaalikulttuuri tarkoittaa sitä, että asianomaiset asiat ja käsitteet esitetään neutraalisti, jolloin ne eivät saa negatiivista tai rumaa sävyä.

Kinnusen ( 2001) mukaan kaikki vanhemmat eivät ole saaneet sopivaa sanastoa lapsuudestaan. Aikuisten käyttämät sanat eivät aina sovi lasten maailmaan. Seksuaalisen kielen kehittämiseksi perheessä kannattaisi nimetä sukupuolielinten yksityiskohdat perheen yhteisin käsittein.

" Tytöllä on pimppi, pimpin huulet, pimpin kieli ja pissareikä ja kakkareikä. Lisäksi heillä on masussa pieni vauvan koti eli kohtu. Kohtuun johtaa tie sekä vauvanreiästä että munasarjoista, joissa kasvaa vauvan siemeniä eli munasoluja. Pojilla on pippeli ja pippelissä on terska, esinahka ja pissareikä, josta isona tulee vauvan siemeniä eli siittiöitä. Lisäksi heillä on kivespussit, joissa on kivekset. Ne tuottavat isona siittiöitä. Näitten lisäksi on kakkareikä".

Lapset sateenkaariperheessä

"Perhe syntyy Rakkaudesta, ei vain biologisista siteistä. Sateenkaariperheet haluavat laajentaa perhe-käsitettä kattamaan perheiden todellisen moninaisuuden ja välittää asiallista ja paikkansapitävää tietoa perheidemme arkitodellisuudesta, huolista, iloista ja tarpeista. Näin teemme näkymättömistä perheistä näkyviä" (www.sateenkaariperheet.fi.)

Aiheesta lisää

Sateenkaariperheet. http://www.sateenkaariperheet.fi/ (Linkki tarkistettu 2/2013)

SETA http://www.seta.fi/ (Linkki tarkistettu 2/2013)

Kaverikulttuuri

Lapsuus lyhenee ja yhä useammin ja aikaisemmin lapset saavat vaikutteita kodin ulkopuolelta. Nämä viestit ja kulttuurit ovat myös vaikuttamassa seksuaalikulttuuriin. Median luoma kuva esim. vaatteista, leikeistä, leikkivälineistä, musiikista välittää lapsen maailmaan monenlaista informaatiota ja muokkaa sukupuolikulttuuria.

Kulutuskulttuuri ja seksualisointi

Lapsuus lyhenee ja yhä useammin ja aikaisemmin lapset saavat vaikutteita kodin ulkopuolelta. Nämä viestit ja kulttuurit ovat myös vaikuttamassa seksuaalikulttuuriin. Median luoma kuva esim. vaatteista, leikeistä, leikkivälineistä, musiikista välittää lapsen maailmaan monenlaista informaatiota ja muokkaa sukupuolikulttuuria.

Anttilan (2004, 3) toimittamassa raportissa todetaan hankkeen "Lapset ja kaupallinen seksi" olleen erittäin ajankohtainen, koska projektiin osallistuvien huoli kohdistui siihen, että lapset altistuvat jatkuvalle seksuaalisten ärsykkeiden tulvalle, mikä ei voi olla vaikuttamatta heidän asenteisiinsa ja arvoihinsa. Lapset ovat myös sekä avoimesti että piiloviestien välityksellä joutuneet yhä useammissa kaupallisissa yhteyksissä suorastaan seksuaaliobjektien asemaan. Pukeutumismuoti viittaa tähän ilmiöön.

Pimulookista Dialogi 3/2004 (luettu 21.2. 2013) Linkki rikki

Mediakultuuri ja siihen liittyvä seksuaalisuus

Hyvin suunnitellulla mediakasvatuksella voidaan rakentaa henkistä suojavarustusta ja antaa konkreettisia välineitä kohdata myös mediamaailman haitallisia ilmiöitä. (Karjalainen 2004 s. 3.)

"Lasten ja nuorten netti on kirjepalvelu, jonne lapset voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Palvelu on osa MLL:n nuorille suuntaamaa nettisivustoa, Nuortennettiä (www.mll.fi/nuortennetti). Kirjeisiin luvataan vastata kahden viikon sisällä. Käytännössä yhteydenottaja saa keskimäärin kolmessa päivässä päivystäjän vastauskirjeen, joka on luettavissa omilla tunnuksilla kirjepalvelun nettisivuilta."

Aiheesta lisää

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 MLL http://www.mll.fi/@Bin/12386743/MLL+LNPN+raportti+2009.pdf (Linkki tarkistettu 2/2013)

Toimintaohjelma lasten suojelemiseksi internetissä. Median/internetin vaikutus lapsen seksuaalisuuteen ja suojaaminen Lastensuojelunkeskusliiton tiedonanto/Digitoday! http://m.digitoday.fi/?page=showSingleNews&newsID=20035751 (Linkki tarkistettu 2/2013)

 

Lähteet ja linkit

Anttila A. 2004. (toim.). Lapsuuden muuttuva maisema. Puheenvuoroja kulutuskulttuurin seksualisoinnin vaikutuksista. Stakes, Raportteja 284/2004. English summary.s.3.

Karjalainen L. ( 2004) Miten lakia noudatetaan? Raportti valtion elokuvatarkastamon ja poliisin kuvaohjelmien jälkivalvontaraportista 2004. Valtion elokuvatarkastamon julkaisu nro 2.

Kinnunen S. 2001. Tytöt, pojat ja seksi: kuinka tuen lapsen seksuaalista kasvua. Kirjapaja Oy. Helsinki.

Suomela A. 1999. Ihmeelliset ihmiset - lapsille ja aikuisille tarinoita elämästä ja seksistä. Sexpo-säätiö. 12 - 16.

Suomen neljäs määräaikaisraportti - YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta. http://www.minedu.fi/export/sites/default/lapset_nuoret_perheet/lapsenoikeudet/pdf/raportti_fi_final.pdf (Linkki tarkistettu 2/2013)

 

 

Viimeksi muutettu: torstai, 21 helmikuu 2013, 15:46