Varhainen vuorovaikutus

Kuva: Shutterstock

Kuva: Shutterstock

Katie Erikssonin mukaan luontainen hoito on lapsen kanssa olemista, hellimistä, läheisyyttä ja hellyyttä antavaa hoivaa, leikkimistä ja oppimista. (Eriksson K. Hoitamisen idea). Varhainen vuorovaikutus ja sen menetelmät tukevat ja mahdollistavat tämän luontaisen hoidon toteuttamisen.

Varhaisen vuorovaikutuksen keinot ja menetelmät ovat hyviä lapsen kehityksen tukijoina. Ne antavat valmiuksia myös kohdata seksuaalisuuteen liityviä haasteita aikuisuudessa. Kehon kuva (bodyimage), itsetunto, kehon hallinta, kyky olla vuorovaikutuksessa, dialogisuus sekä jakaminen ja vastaanottaminen eli vastavuoroisuus ovat ominaisuuksia, joita hyvään terveeseen seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen liitetään. Lapsuusaikaisen vuorovaikutuksen avulla mahdollistetaan näiden ominaisuuksien syntyminen lapsessa. Vauvaikä luo pohjaa ihmisen seksuaalisuudelle. Elämykset äidin rinnoilla, ihokontaktit, lämpö ja rakkaus ja luottamus ja usko tarpeiden tyydyttymisestä mahdollistavat seksuaalisuuden hyvän kehityksen. Fyysisessä kosketuksessa koetut rentouttavat tunne- ja aistielämykset vahvistavat lapsen minäkuvaa ja persoonaa. Silittäminen, keinuttaminen ja hyväileminen antavat ensimmäisiä kokemuksia vauvalle omasta kehostaan. Lapsen kehon ja mielen kohteleminen hyvin lapsuuaikana välittävät hänelle sanoman hyvyydestä ja hyväksymisestä.

Kirsti Määttänen on kehittänyt metodin Dialoginen vauvatanssi erityisvauvojen vuorovaikutuksen kehittämiseen, ja tuloksena on saatu myös kokonaiskehityksen alueelle paljon positiivisia tuloksia. Menetelmä sopii erinomaisesti kaikille vauvoille. Anne Korhosen väitöskirjassa on tutkittu vauvaperhetyötä. Vauvaperhetyöllä on havaittu olevan vuosia kestäviä suotuisia vaikutuksia keskosten kehitykseen, äidin hoivataitoihin ja vuorovaikutukseen.

 

Lähteet ja linkit

Eriksson K. 1987. Hoitamisen idea. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Helsinki.

Hermanson E. 2012. Isäksi ja äidiksi kasvetaan, ei synnytä! Duodecim - Terveyskirjasto. Kotineuvola. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00201&p_haku=kiintymys (Linkki tarkistettu 2/2013)

Hermanson E. 2012. Varhainen vuorovaikutus ja itsetunnon kehitys. Duodecim - Terveyskirjasto. Kotineuvola http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00302&p_haku=varhainen vuorovaikutus (Linkki tarkistettu 2/2013)

Korhonen A. 2003. Vauvaperhetyö keskosten äitien tukena - tuen sisällölliset piirteet, kustannukset ja vaikutukset keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin. Väitöskirja. Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn9514271912/isbn9514271912.pdf (Linkki tarkistettu 2/2013)

Laitinen E-M. & Räsänen M. 2008. Vauvan liikunnallisen kehityksen tukeminen sylihoidolla. Opinnäytetyö. Savonia AMK. http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:226 (Linkki tarkistettu 2/2013)

 

Lue lisää dialogisesta Vauvatanssi™-menetelmästä: http://www.rosen.fi/tanssi.htm (Linkki tarkistettu 2/2013)

Määttänen K et.al. 1996. Tanssitaan vauvani! Atena. Jyväskylä.

Määttänen, K. 1999. Dialoginen vauvatanssi psyykkisen kuntouttamisen menetelmänä lastenkodeissa. Suomen lääkärilehti 99 (32), 4022-4127

Määttänen K. 2003. Tunnot ja liikkeet sanattoman ymmärtämisen perustana. Kirjassa: Niemelä, Pirkko & Siltala, Pirkko & Tamminen, Tuula (toim.) Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Helsinki. s.58-69.

Määttänen K. 2005. Dialoginen vauvatanssi kehityksen edistäjänä. Stakes, Aiheita 2/2005.

 

Viimeksi muutettu: maanantai, 25 helmikuu 2013, 12:14